Maria Forsblom
Taloyhtiössä osakkeenomistajan ja yhtiön välisistä suhteista säädellään asunto-osakeyhtiölaissa, joka määrittää mm. osakkeenomistajan muutostyöoikeuden rajat. Arvioitaessa osakkeenomistajien toimenpiteiden sallittavuutta huomioon voi tulla otettavaksi myös naapuruussuhdelaki, joka sisältää ns. immissiokiellon eli naapurin taholta johtuvan haitallisen vaikuttamisen kiellon (17 §).
Säännös soveltuu paitsi kiinteistöltä toiselle tapahtuvaan haitalliseen vaikuttamiseen, myös saman kiinteistön sisällä tapahtuvaan toimintaan. Kyseisen lainkohdan mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta mm. liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, valosta, lämmöstä tai muusta sellaisesta. Näin ollen, jos naapuri vaikkapa asentaa pihalleen niin kirkkaat valot, ettei omassa kodissaan pysty olemaan muuta kuin aurinkolasit päässä, voi myös kyseinen naapuruussuhdelain säännös tulla sovellettavaksi.
Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 3/2022.
Maria Forsblom
Kirjoittaja on lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa ry:ssä.
Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi rakentamislaki tuo mukanaan laajoja muutoksia alan käytäntöihin ja sääntelyyn. Sen toivotaan edistävän kiertotaloutta ja vähentävän byrokratiaa. Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi kertoo, miten uudistus vaikuttaa taloyhtiöihin.
Nykyisessä asuntokauppalaissa on useita kohtia, jotka eivät vastaa tämän päivän rakentamisen ja asuntokaupan tarpeita. Uudistuksen myötä odotetaan selkeämpiä säännöksiä, jotka parantavat ostajien ja asunto-osakeyhtiöiden asemaa.
Tilaajille
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa useita muutoksia lähes 30 vuotta vanhaan vuokralainsäädäntöön. Ehdotuksessa on muutoksia esimerkiksi irtisanomisaikoihin ja tupakoinnin sallimiseen. Työryhmässä olivat edustettuina alan keskeiset järjestöt.
Korkein hallinto-oikeus (KHO) otti kantaa tilanteeseen, jossa ilma-vesilämpöpumpun ulkoyksikkö aiheutti naapurin mukaan häiritsevää melua. Ratkaisun ytimessä oli se, missä kulkee sietovelvollisuuden raja, eli kuinka paljon naapuruston on kohtuudella kestettävä häiriötä.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään