Kylmä huoneilma voi aiheuttaa allergiaoireisiin verrattavissa olevaa vasomotorista nuhaa, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Lehden haastatteleman korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä kirurgisten tautien erikoislääkäri Yrjö Qvarnbergin mukaan energian säästämisessä asuntoja viilentämällä ei oteta huomioon terveydellisiä näkökohtia. Vasomotorisen nuhan lisäksi kylmyys aiheuttaa myös kolotuksia, erityisesti vanhoilla ihmisillä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaughnessy vahvistaa, että kylmä sisäilma voi lisätä hengitystieoireita ja -infektioita, mutta muistuttaa, että Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan vähintään 18 asteen sisälämpötila ei ole terveysriski. Järjestö suosittaa kuitenkin korkeampia sisälämpötiloja vanhuksille ja pienille lapsille.
Haverinen-Shaughnessy kertoo, että myös liian korkea huoneiston sisälämpötila voi aiheuttaa ongelmia, kuten ärsytys- ja yleisoireita sekä tuottavuuden alenemista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogissa hän mainitsee muistin ja oppimiskyvyn heikkenemisen liian korkean sisälämpötilan seurauksena. Korkea lämpötila pienentää myös ilman suhteellista kosteutta, mikä voi ärsyttää ihoa ja limakalvoja sekä helpottaa joidenkin virusten säilymistä hengissä.
Suuri osa ihmisistä sopeutuu Haverinen-Shaughnessyn mukaansa alhaisempiin lämpötiloihin nopeasti ja vain kolmisen prosenttia yli 65-vuotiaista raportoi tutkimusten perusteella liian kylmistä sisälämpötiloista talvikautena.
Huoneiston sisälämpötilan tulisi sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksen (asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista) mukaan pysyä 18–26 asteessa lämmityskaudella ja 18–32 asteessa lämmityskauden ulkopuolella. Helsingin Sanomien haastatteleman sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen Vesa Pekkolan mukaan rakennuksia suunniteltaessa pyrkimys on saavuttaa 21 asteen sisälämpötila.
Lue lisää Helsingin Sanomien alkuperäisestä jutusta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen blogista.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Vanhojen osakeasuntojen hintojen lasku jatkui vuoden kolmannella neljänneksellä, kertoo Tilastokeskus. Hinnat laskivat erityisesti pienissä asunnoissa. Asuntoja kuitenkin myytiin heinä-syyskuussa kiinteistönvälittäjien kautta 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään