Helteiden aikana asunnon sisälämpötila saattaa nousta korkeaksi. Asumismukavuuteen voi kuitenkin vaikuttaa pienillä konsteilla. Kodin viilennystoimet ovat sitä tehokkaampia, mitä aiemmin ne aloittaa.
Taloyhtiössä ilmenevät terveyshaitat voivat velvoittaa taloyhtiön ryhtymään toimiin haitan poistamiseksi. Toisinaan toimenpidevelvoite voi kuitenkin herättää kysymyksiä, jos rakennus on toteutettu rakentamismääräysten mukaisesti tai haitta olisi mahdollista poistaa puuttumalla asukkaiden toimintaan.
Tilaajille
Kodin viileys talvella johtuu useimmiten termostaattien tai korvausilmaventtiilien vääristä asetuksista, pattereiden eteen sijoitetuista huonekaluista tai korkeasta ilmankosteudesta. Pienetkin huoltotoimet parantavat kodin asumismukavuutta.
Kun asukas valittaa kylmää kotonaan, selitys voi löytyä yhtä hyvin kiinteistön järjestelmien puutteellisesta toiminnasta kuin asukkaan omista toimista tai vaikkapa terveydentilasta. Vaikka asunnosta ei löytyisi vikaa eikä todellista selitystä kylmyydelle saataisi, on tärkeää, että asukas tulee kuulluksi.
Pitkittyneet hellejaksot nostavat rakennusten sisälämpötiloja liikaa, ja tulevaisuudessa sisätilojen kuumuus pahenee entisestään. Lämpötiloissa ei ole juuri eroa uusien ja vanhojen asuntojen välillä. Liiallinen kuumuus lisää ennenaikaisia kuolemia.
Kesän ennätyshelteet aiheuttavat viilennystarvetta kodeissa ja mökeillä. Motivan fiksut ja helpot viilennysvinkit sekä tarkastuslista energiatehokkaan siirrettävän ilmastointilaitteen hankintaan ja käyttöön ovat nyt tarpeen. Jäähdytyslaitteet kuluttavat sähköä ja käyttökustannukset yllättävät jos viisaan viilennyksen taito ei ole tallella.
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n vetämässä HumanTool-hankkeessa testataan käytännössä uutta sisälämpötilojen säätökonseptia, jossa tila sopeutuu käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin. Energiaa säästyy, kun käyttämättömiä tiloja ei tarvitse lämmittää eikä jäähdyttää. Hankkeen lopputuloksena syntyy täysin uusi tuote.
Kylmä huoneilma voi aiheuttaa allergiaoireisiin verrattavissa olevaa vasomotorista nuhaa, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Lehden haastatteleman korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä kirurgisten tautien erikoislääkäri Yrjö Qvarnbergin mukaan energian säästämisessä asuntoja viilentämällä ei oteta huomioon terveydellisiä näkökohtia. Vasomotorisen nuhan lisäksi kylmyys aiheuttaa myös kolotuksia, erityisesti vanhoilla ihmisillä.