Taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuut selville helposti

Taloyhtiön osakas on siinä mielessä onnekas, ettei hänen tarvitse maksaa kaikkia asuntonsa korjauksia itse. Tietynlaiset viat ja vauriot korjaa taloyhtiö. Kunnossapito- ja korjausvastuista määrätään asunto-osakeyhtiölaissa mutta vain pääpiirteittäin. Käytännössä taloyhtiöt tukeutuvat vastuukysymyksissä Kiinteistöliiton vastuulinjauksiin. Viimeisimmät linjaukset on koottu tällä viikolla ilmestyneisiin Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2017 ja VastuunjakotaulukkoPlus 2017 -kirjoihin.

Kunnossapitovastuista määrätään laissa vain yleisluontoisesti

Taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuista – ja käytännössä myös korjausvastuista – määrätään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain mukaan yhtiö vastaa osakehuoneiston rakenteiden, eristeiden sekä perusjärjestelmien (esim. lämmitys- ja vesijohtojärjestelmät) kunnossapidosta. Osakas vastaa taas huoneiston sisäosista, lukuun ottamatta yhtiön vastuulle kuuluvia rakenteita, eristeitä ja perusjärjestelmiä.

”Tämän tarkempia määräyksiä vastuunjaosta ei laissa ole. Laki ei esimerkiksi kerro, kuka vastaa keittiönkaappien, hanojen, lavuaarin ja vessanpöntön kunnossapidosta”, kertoo Kiinteistöliitto Uusimaan johtava lakimies Mia Pujals.

Lain mukainen vastuunjako herättää kysymyksiä taloyhtiöissä. Suomen Kiinteistöliiton päälakimiehen Jenni Huplin mukaan se on yksi kysytyimmistä aiheista Kiinteistöliiton jäsenneuvonnassa.

”Tyypillisin lakineuvonnastamme kysyttävä kysymys on, miten kunnossapitovastuu jakautuu, kun osakkaan kylpyhuoneessa paljastuu kosteusvaurio. Soittajaa saattaa askarruttaa esimerkiksi se, kuka vahinkojen korjaamisesta vastaa, jos osakkaan oman remontin yhteydessä paljastuu vanha kosteusvaurio”, Hupli kertoo.

Pujals ja Hupli ovat olleet mukana laatimassa Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2017 -opasta (Kiinteistöalan Kustannus Oy), joka ilmestyi 7.11. Oppaassa määritellään taloyhtiön ja osakkaan vastuut huoneistossa osa, rakenne ja laite kerrallaan. Vastuumäärittelyt perustuvat Kiinteistöliitossa tehtyihin linjauksiin. Opas on tehty, jotta taloyhtiöissä voitaisiin tarkistaa helposti ja nopeasti, kenen vastuulle huoneiston eri osien ja laitteiden kunnossapito kuuluu.

Taloyhtiön vastuunjakotaulukon taustalla vankka asiantuntemus

Kiinteistöliiton vastuulinjauksia on koottu Taloyhtiön vastuunjakotaulukkoon jo neljän vuosikymmenen ajan. Opas on käytössä laajalti suomalaisissa taloyhtiöissä ja siihen luotetaan enemmän kuin vastaaviin markkinoilla oleviin oppaisiin. Tälle on syynsä: Taloyhtiön vastuunjakotaulukosta apua hakiessa voi luottaa siihen, että oppaan määritykset perustuvat lakiin ja oikeuskäytäntöön sekä asiantuntijoiden objektiiviseen ja perusteelliseen harkintaan.

”Taloyhtiön vastuunjakotaulukon ovat laatineet Suomen Kiinteistöliiton ja Kiinteistöliitto Uusimaan kokeneimmat lakimiehet ja insinöörit. Työryhmällä on vuosien kokemus paitsi asunto-osakeyhtiöjuridiikasta ja tekniikasta myös taloyhtiöiden käytännön ongelmista”, Jenni Hupli kertoo.

Mia Pujals komppaa ja kertoo, että opasta päivitetään säännöllisesti taloyhtiöiden tiedontarpeiden ja mm. tekniikan kehittymisen perusteella. ”Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2017 -oppaaseen otettiin mukaan paljon uusia, tarpeellisia vastuukohtia. Kaikki vastuulinjaukset perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin, ja tarvittaessa apuna käytetään lainvalmisteluaineistoa, oikeustapauksia ja tervettä maalaisjärkeä.”

VastuunjakotaulukkoPlus 2017 antaa vastaukset ongelmatilanteissa

Taloyhtiön vastuunjakotaulukon rinnalle on laadittu isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille tarkoitettu VastuunjakotaulukkoPlus 2017 (Kiinteistöalan Kustannus Oy). Kirjassa pureudutaan tarkemmin siihen, miksi vastuut jakautuvat tietyllä tavalla. Kirja ilmestyi niin ikään 7.11.

Kirjan juju on sen lukuisissa tapausesimerkeissä, joista selviää, miten kunnossapitovastuut jakautuvat erilaisissa korjaus- ja vahinkotilanteissa.

”Tapausesimerkeissä kuvataan todellisia, taloyhtiöissä tapahtuneita tilanteita. Niistä kaikki ovat tavalla tai toisella tulleet esiin Kiinteistöliiton puhelinneuvonnassa. Osaa on käsitelty myös Kiinteistöliitolle tulleissa kirjallisissa lausuntopyynnöissä”, Mia Pujals kertoo.

VastuunjakotaulukkoPlussan kaltaista opasta, josta taloyhtiön isännöitsijä tai hallitus voisi tarkistaa, miten vastuut erilaisissa ongelmatilanteissa jakautuvat, ei ole toista. Kirja auttaa ymmärtämään, kuinka asunto-osakeyhtiölain vastuusäännöksiä sovelletaan esimerkiksi kosteusvaurio- ja vesivahinkotapauksissa.

”Kirja laadittiin niin, että mahdollisimman moni taloyhtiö saa siitä apua vastuunjakoon liittyvien ongelman ratkaisussa”, Jenni Hupli vahvistaa.

Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2017 kertoo, miten huoneiston kunnossapitovastuu käytännössä jakautuu taloyhtiön ja osakkaan kesken. Vastuut määritellään rakenteittain, osittain ja laiteittain, ja niitä havainnollistetaan piirroskuvien avulla. VastuunjakotaulukkoPlus 2017 on laajempi, isännöitsijöille ja taloyhtiön hallituksille tarkoitettu versio Taloyhtiön vastuunjakotaulukosta. Se sisältää Taloyhtiön vastuunjakotaulukon vastuuerittelyn täydennettynä perusteluilla siitä, miksi vastuut määräytyvät tietyllä tavalla. Kirjassa on lukuisia tapausesimerkkejä, jotka havainnollistavat vastuunjakoa erilaisissa tosielämän korjaus- ja vahinkotilanteissa. Kirjassa kerrotaan myös, millaisissa tilanteissa on mahdollisuus hakea korvauksia vakuutuksista. Molemmat kirjat on päivitetty kauttaaltaan ja niihin on mm. lisätty vastuukohtia (esim. eri-ikäisten kylpyhuoneiden rakenteet, peilikaappi, seinä-wc). VastuunjakotaulukkoPlus 2017 -kirjassa on myös runsaasti uusia esimerkkitapauksia. Kirjat perustuvat asunto-osakeyhtiölakiin, ja ne ovat tuottaneet Suomen Kiinteistöliitto ja Kiinteistöliitto Uusimaa. Kirjat on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy. Ne ilmestyivät 7.11.2016.