ARA-asuntoja on purettu ennätyksellisen paljon kahden viime vuoden aikana. Kuntien omistamiin tai muuten ARA-tuettuihin vuokrataloihin myönnettiin viime vuonna 1 030 asunnon purkulupa, vuonna 2018 määrä oli 1 558 purkulupaa, kertoo Keskisuomalainen (27.2.2020).
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Aholan mukaan tänä vuonna saattaa olla luvassa uusi ennätys, 2 000 asunnon purkulupaa, johtuen tämän vuoden avustusvaltuuden nostosta. Purkuavustusvaltuuden määrä on tänä vuonna kahdeksan miljoonaa, viime vuonna viisi miljoonaa ja vuonna 2018 kolme miljoonaa euroa. Tänä vuonna ARA:n myöntämää purkuavustusta voi saada jopa 90 prosenttia purkukustannuksista, jos vuokratalo sijaitsee auntomarkkinatilanteen ja väestönkehityksen kannalta ongelmallisella alueella ja vuokrataloyhteisö on merkittävissä ja pitkäaikaisissa taloudellisissa vaikeuksissa.
Yhä useampi asunto sijaitsee väärässä paikassa, ja vanhojen ARA-asuntojen purkamisella voidaan vähentää alueellisesti tarjontaa, mikä helpottaa muiden asuntojen hinnanlaskupaineita. Keino ei ratkaise tilannetta, mutta tervehdyttää alueellisesti, sanoo Pellervon Taloustutkimus PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen.
Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Keron mukaan vanhempaa talokantaa olevien rakennusten purkaminen on kannattavaa myös energiatehokkuuden lisäystä tavoiteltaessa.
Pienemmillä paikkakunnilla puretun talon tontti jää joko tyhjilleen tai parin-kolmen talon tilalle rakennetaan yksi pienempi talo. Yleistymässä on tapa, että tontille rakennetaan vanhusten palvelutalo. Suurissa kaupungeissa purkutontit jäävät harvoin tyhjilleen.
ARA-asuntojen purkulupien määrät 2010 – 2019:
Helsingin rakennusvalvontaan perustettiin viime vuonna energia-asiantuntijoiden tiimi, joka antaa taloyhtiöille puolueetonta neuvontaa energiaremonttien edistämisessä. Tiimi on saanut yhteydenottoja erityisesti maalämmön käyttöönottoon liittyen.
Osakkaalla on oikeus tehdä huoneistossaan esimerkiksi kylpyhuoneremontti niin halutessaan. Kun kyse on pintaremontista, hän on itse vastuussa remontin kuluista. Eri asia on, jos kylpyhuoneesta paljastuu remontin yhteydessä vesivahinko.
Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.
Rakentamisen Laatu RALA ry:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala kertoo, mihin suuntaan RALA tulee tulevina vuosina kehittymään. Varmaa on, että se tulee edelleen toimimaan kestävän ja laadukkaan rakentamisen edistäjänä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään