Vuokranantajien osaaminen on taloyhtiöille arvokasta korjaushankkeiden toteuttamisessa. Valtion suunnittelema heikennys rahoitusvastikkeiden verovähennysoikeuteen huonontaisi tätä tilannetta.
Kiinteistöliiton tuoreen korjausrakentamisbarometrin mukaan korjausrakentamiseen povataan ensi vuodelle lievää kasvua. Suomen asuntokannasta suuri osa on rakennettu 60- ja 70-luvuilla, joissa on edelleen korjaustarpeita. Lainansaannissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
Taloyhtiöiden pitäminen hyvässä kunnossa on sekä yhtiössä asuvien osakkaiden että vuokranantajaosakkaiden etu.
– Taloyhtiöt on syytä pitää hyvässä kunnossa. Asumisviihtyvyyden kannalta on olennaista, että korjaushankkeita ei tehdä liian myöhään. Vahinkojen korjaaminen on aina kalliimpaa kuin suunniteltu kiinteistön ylläpito. Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimiva yhteistyö on erittäin tärkeää, sanoo Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa.
Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan taloyhtiöiden lainansaanti on edelleen hyvää, mutta kaikki korjauslainat eivät ole läpihuutojuttu. Barometriin vastanneista taloyhtiöistä 14 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Neljä prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Kuitenkin suuri enemmistö, 82 prosenttia vastaajista kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Syksyyn 2018 verrattuna sekä heikennystä että parantumista arvioiden osuudet lievästi kasvoivat. Kevääseen 2019 verrattuna heikentymistä raportoineiden osuus kuitenkin supistui.
Korjausrakentamisbarometrin tulosten perusteella viimeaikaiset uutiset siitä, että asuntosijoittajien määrä vaikuttaisi taloyhtiöiden lainansaantiin, koskevat yksittäisiä pankkeja.
– Taloyhtiöiden lainarahoituksen saamisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. On tärkeä huomata, että hyvin pidetty ja suunnitelmallisesti hallinnoitu taloyhtiö on paras keino varmistaa lainarahoituksen saaminen isoihin remontteihin, Viljamaa alleviivaa.
Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja 2020 -kyselytutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia vastanneista yksityisistä vuokranantajista kertoi olevansa mukana taloyhtiön hallinnossa. Kyselytutkimukseen vastasi marraskuussa 2019 yli 3200 vuokranantajaa.
– Taloyhtiön kannalta on erittäin tärkeää, että taloyhtiön hallituksessa on monenlaista osaamista. Vuokranantajaosakas tuo kokemusta myös muista taloyhtiöistä ja pystyy tuomaan lisäarvoa taloyhtiön hallituksen työskentelyyn. Kyselytutkimuksemme pohjalta voidaan sanoa, että vuokranantajaosakkaat ovat keskimääräistä omistaja-osakkaita innokkaampia osallistumaan taloyhtiöiden hallintoon. Jokaisessa taloyhtiön hallituksessa tuli olla vähintään yksi vuokranantajaosakas, alleviivaa Viljamaa.
Mahdollinen rahoitusvastikkeiden vähennysoikeuden rajaaminen vuokratuloista tekisi korjaushankkeista vaikeampia toteuttaa vanhoissa taloyhtiöissä.
– Tämä olisi taloyhtiöiden kannalta erittäin harmillinen heikennys vuokranantajaosakkaille. Se johtaisi pahimmillaan tarpeellisten korjaushankkeiden lykkäämiseen, asumisviihtyvyyden laskuun ja tarpeettomiin riitoihin taloyhtiöissä, Viljamaa pohtii.
– Valtion näkökulmasta muutos vaatisi myös merkittäviä poikkeuksia vero- ja kirjanpitolakeihin. Verojärjestelmässä pitäisi nojata enemmän hyvän veropolitiikan periaatteisiin ja vähemmän vastaaviin poikkeuksiin. Kyseessä on tulonhankkimisvähennys, eli mahdollisuus vähentää rahoitusvastikkeet verotuksessa kannustaa vuokranantajia investoimaan taloyhtiöiden kunnossapitoon. Tämä tuntuu olevan hieman epäselvää myös julkisessa keskustelussa. Taloyhtiöiden hyvän ylläpidon, tarpeellisten korjausten edistämisen ja asumisviihtyvyyden kannalta muutos olisi harmillinen, Viljamaa varoittaa.
Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2019 korjausrakentamisbarometri tavoitti 2902 vastaajaa, joita jokaista Kiinteistöliitto kiittää lämpimästi.
Vastaajista 2551 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 284 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 67 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Kysely toteutettiin nettikyselynä 30.9. – 13.10.2019. Kyselyssä raportoidut ns. saldoluvut saadaan vähentämällä supistuvaa kehitystä ennakoivien osuus kasvavaa kehitystä ennakoivien osuudesta.
Suomen Vuokranantajat julkaisee tiedotteessa viitatun Vuokranantaja 2020 -kyselytutkimuksen tulokset kokonaisuudessaan tammikuussa 2020. Pysy kuulolla!
Taloyhtiön tietoverkkoja vastaan voidaan yrittää hyökätä, minkä vuoksi laitteet on hyvä suojata. Digiturvallisuudesta ovat vastuussa niin teleoperaattori, isännöitsijä, huoltoyhtiö, taloyhtiön hallitus kuin osakkaatkin. Rakennusteollisuus RT:n digitaalisen turvallisuuden asianhoitaja Ari Järvinen suosittelee tekemään taloyhtiölle digiturvallisuusohjeet.
Tilinpäätös on tärkeä tietopaketti taloyhtiön taloudellisesta tilanteesta. Siitä hyötyvät niin osakkaat kuin asunnonostajatkin. Toimintakertomus täydentää tilinpäätöstä ja avaa osakkaille taloyhtiön toimintaa ja taloudellista tilannetta.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Hallitus pitää yleensä järjestäytymiskokouksensa heti hallituksen valinneen yhtiökokouksen jälkeen. Tällöin tärkeintä on valita hallitukselle puheenjohtaja, ellei yhtiökokous ole valintaa tehnyt eikä yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Hallituksen jäsenenä voi toimia muukin kuin yhtiön osakkeenomistaja.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään