Viiveet seurakuntien sukuselvityksissä aiheuttavat ongelmia taloyhtiöissä

Sukuselvitysten ruuhkautumisen taustalla on uudistus, jolla kirkonkirjojen pito keskitetään seurakunnista 15 aluekeskusrekisteriin. Jos vainaja kuului tai oli jossain vaiheessa elämäänsä kuulunut kirkkoon, pitää sukuselvitysmuotoisia virkatodistuksia tilata seurakuntien aluekeskusrekisteristä.

Ennen uudistusta virkatodistukset piti tilata erikseen kaikilta niiltä paikkakunnilta, joihin vainaja oli ennen kuolemaansa kuulunut. Uudistus siis helpottaa ja nopeuttaa sukuselvityksen laatimista, kunhan ruuhkat on saatu purettua.

Nyt sukuselvityksen saaminen aluekeskusrekisteristä voi kuitenkin kestää useita viikkoja tai jopa kuukausia.

Vastikkeiden maksaminen voi viivästyä

Pankki edellyttää useimmiten sukuselvitystä ennen kuin se antaa jollekin kuolinpesän osakkaista käyttöoikeuden kuolinpesän tiliin. Jos kuolinpesä ei pääse maksamaan vastikkeita, voi niitä jäädä rästiin usealta kuukaudelta.

− Meille on tullut yhteydenottoja, joissa taloyhtiön edustaja kysyy neuvoa tilanteeseen, jossa osakas on kuollut, eikä kukaan ota kuolinpesää hoitaakseen, ja vastikkeet jäävät saamatta, Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo.

Jos tilanne johtuu sukuselvitysten puuttumisesta, taloyhtiön ei Pynnösen mielestä kannata aloittaa hallintaanottoprosessia tai ilmoittaa asiasta valtionkonttorille.

− Tällaisessa tilanteessa kuolinpesän osakkaiden kannattaa olla yhteydessä taloyhtiöön ja ilmoittaa, mistä ongelmat vastikkeen maksussa johtuvat. Viivästyksen kestoa voi arvioida tarkastamalla aluekeskusrekisterin sivuilta tämänhetkisen sukuselvitystilausten käsittelyajan, Pynnönen neuvoo.

Taloyhtiöissä sukuselvitysten viivästymisestä aiheutuviin ongelmiin kannattaa Pynnösen mielestä suhtautua maltilla. Jos vastikerästit johtuvat sukuselvitysten puuttumisesta, ei välttämättä ole taloyhtiön edun mukaista ottaa huoneistoa taloyhtiön hallintaan.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

pienet taloyhtiöt

15.8.2022

Mitä erityistä pienessä taloyhtiössä asumiseen liittyy?

Pienessä taloyhtiössä asuminen on erilaista kuin isossa taloyhtiössä asuminen. Pienet taloyhtiöt hoitavat omatoimisesti esimerkiksi monia isännöintiin liittyviä tehtäviä. Siksi osakkaiden täytyy olla niissä aktiivisia.

Tilaajille

15.10.2021

Vuotovahinkoja sattuu eniten omakotitaloissa – kustannus keskimäärin yli 8 000 euroa

Putkien ja laitteiden vuotovahingot ovat vuodesta toiseen yleinen kodin harmi, kertoo rakentaja.fi-sivusto. Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan vuotovahingoista jopa 55 prosenttia sattuu omakotitaloissa ja lähes 70 prosenttia 1980-luvulla tai sitä aiemmin rakennetuissa taloissa. Omakotitalon vuotovahingosta aiheutuu keskimäärin 8 300 euron kustannus, mutta suurimmillaan se voi nousta jopa yli 100 000 euroon.

15.2.2022

Vesijohtoveden pii syövyttää kupariputkia. Putkiremontteja jopa 2000-luvun taloille

Uudehkojen 2000-luvulla rakennettujen talojen kuparisissa vesijohdoissa on Yle:n tietojen mukaan alkanut ilmetä yllättäviä vuotoja. Ilmiö on yllättänyt niin isännöitsijät kuin putkifirmat. Hämeenlinnalainen putkifirma saa viikossa jopa useita ilmoituksia vuotavista kupariputkista.

19.4.2022

Inflaatio korkeimmillaan yli 30 vuoteen – vastikkeet nousevat

Suomen inflaatio kohosi maaliskuussa 5,8 prosenttiin. Tämä on korkein luku yli 30 vuoteen. Myös euroalueella inflaatio laukkaa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti