HSY selvitti vuonna 2016 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukkaiden näkemyksiä jätteiden lajittelusta. Kyselyn mukaan vain vähän yli puolet 18–25-vuotiaista kertoo lajittelevansa vaaralliset jätteet aina tai melko usein. Vanhemmissa ikäryhmissä, esimerkiksi 39–45-vuotiaiden kohdalla, näin toimii yli 70 % vastaajista. Kyselyyn vastasi 1012 pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen asukasta, ja sen toteutti Innolink Research.
HSY:n räväkkä vaarallisen jätteen kampanja herätteleekin nuoria aikuisia miehiä pohtimaan suhdettaan vaarallisiin jätteisiin.
– Remontoidessa ja autotallissa puuhaillessa käytetään erilaisia öljyjä, maaleja ja pesuaineita, jotka helposti jäävät lojumaan autotalleihin tai kellareihin. Niiden oikea paikka olisi kuitenkin vaarallisen jätteen keräyspiste. Meidän kampanjamme keulahahmot, Arman Alizad ja Trash Test Dummy, kokeilevat HSY:n testilaboratoriossa, miten käy, jos vaarallisen jätteen kanssa läträä huolimattomasti, kertoo HSY:n toimintovastaava Maarit Kiviranta.
Vaaralliset jätteet eivät kuulu viemäriin, roskikseen tai luontoon. Ne sisältävät aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia ihmiselle ja ympäristölle. Tavallisimpia kodin vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi maalit, akut, öljyt, liimat, lakat, lääkkeet sekä paristot ja energiansäästölamput.
Lähes kaikki kodin vaaralliset jätteet voi viedä maksutta HSY:n Sortti-asemille ja vaarallisen jätteen keräyspisteisiin. Vastaanottopaikkoja on pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella yhteensä 50. Lähimmän keräyspaikan voi katsoa www.kierratys.info -karttapalvelusta.
Vanhat lääkkeet tulee viedä apteekkiin. Paristot ja pienakut voi viedä niitä myyviin liikkeisiin. Energiansäästölamput voi palauttaa lamppuja ja sähkölaitteita myyviin suuriin kauppoihin. Asbestijätettä otamme vastaan vain Ämmässuon Sortti-asemalla, räjähteet ja raketit tulee toimittaa niitä myyviin liikkeisiin tai poliisin ohjeistamaan paikkaan.
Lisätietoja vaarallisesta jätteestä löytyy sivulta www.kiitoskunlajittelet.fi.
Vielä ehtii tämän kesän aikana torjumaan haitallisia vieraslajeja, kertoo Etelä-Savon ELY-keskus. Suomessa yleisiä haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa lupiini, jättipalsami ja jättiputket. Torjuntaa kannattaa tehdä yhdessä esimerkiksi talkooporukalla.
Aktiivinen asukasviestintä säästää taloyhtiön hallitukselta aikaa ja rahaa. Joistakin asioista kannattaa muistuttaa joka vuosi, sillä asukkaat vaihtuvat ja monet asiat toistuvat vuosittain. Viestinnän selkeyteen kannattaa panostaa, sillä helppolukuiset viestit menevät varmimmin perille.
As Oy Markkinatie 7:n viemäriputket saneerattiin sukittamalla Helsingin Malmilla keväällä 2022. Remontti oli Picotelle niin sanottu perusremontti, eikä yllätyksiä tullut. Asukkaat kiittelivät ripeästi ja mallikkaasti sujunutta remonttia, ja asentajille tarjottiin kakkuakin.
Picote
Loppuvuodesta 2020 Lahden keskustassa saneerattiin neljän kerrostalon muoviset viemäriputket sukittamalla noin kahdessa kuukaudessa. Projekti ja sen aikataulu olivat haasteellisia, joten työssä tarvittiin Picoten ammattitaitoisia asentajia ja toimivia sukitusmenetelmiä.
Picote
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään