Vesihuoltoverkoston nykyinen korjaustahti ei ole riittävä. Hankkeen tavoitteena on löytää parhaat keinot tarvittavan rakennemuutoksen toteuttamiseen.
Helmikuussa käynnistyy valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaan kuuluva hanke ”Vesihuollon tila ja rakennemuutos”. Hankkeen päätavoite on tarjota vesihuollon toimijoille työkalut vesihuoltoverkostojen kunnon ja saneeraustarpeen arviointiin sekä arvioida vesihuoltoalan rakennemuutoksen hyötyjä ja siihen tarvittavia ohjauskeinoja.
”Suomen vesihuoltoverkoston kunto on heikkenemässä, koska nykyinen korjaustahti ei ole riittävä. Kaikilla vesihuoltolaitoksilla ei ole riittävää tietoa verkostonsa kunnosta eikä taloudellisia resursseja tarvittavien saneerausten tekemiseen. Vesihuoltoalalle tarvitaan rakennemuutos, jolla varmistettaisiin se, että kaikkialla on toimintavarma vesihuoltoverkosto ja että vesihuoltoon liittyvät riskit ovat hallinnassa. Hankkeen aikana hahmottelemme sitä, mitä tällainen rakennemuutos käytännössä tarkoittaisi ja miten se kannattaisi toteuttaa.” kertoo hankkeen johtaja professori Riku Vahala Aalto-yliopistosta.
Tuloksena syntyy kuvaus menetelmistä, jotka soveltuvat vesihuoltoverkoston kunnon arviointiin. Lisäksi määritetään toimintamalli, aikataulu ja kustannusarvio vesihuoltoverkostojen tilan selvittämiselle ja niitä koskevan tiedon ylläpidolle.
Hankkeessa tarkastellaan myös vesihuoltoalan rakennemuutoksen vaihtoehtoisia skenaarioita ja niiden vaikutuksia muun muassa talouteen ja ympäristöön sekä eritellään rakennemuutoksen potentiaalisimmat ohjauskeinot. Lopuksi hahmotellaan etenemispolku toivotun rakennemuutoksen saavuttamiseksi. Työ tehdään yhteistyössä sidosryhmien kanssa.
Hanketta koordinoi Aalto-yliopisto partnereinaan Ramboll Oy, Tyrsky-Konsultointi Oy ja Keypro Oy.
Selvitys toteutetaan osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Putki- tai julkisivuremontin kaltaisen ison korjaushankkeen onnistuminen edellyttää lähtötilanteen tarkkaa selvittämistä, huolellista suunnittelua sekä päteviä urakoitsijoita ja valvojia. Taloyhtiön hallituksen pitää olla hereillä projektin alusta lähtien.
Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät rankkasateet, myrskyt, ukkoset ja pitkät kuivuusjaksot vaikeuttavat Suomen vesihuollon luotettavuutta tulevaisuudessa. Vesihuollosta 65 prosenttia perustuu pohja- tai tekopohjaveteen ja 35 prosenttia pintaveteen.
Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Suurimmat hyödyt saadaan, jos mukana olevat yhtiöt ovat mahdollisimman samankaltaisia.
Vesimaksuihin kohdistuu kasvava korotuspaine. Verkostoja on saneerattava, puhdistusvaatimukset kiristyvät, ja vesihuollon turvallisuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen vakuuttaa, että vettä kyllä riittää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään