Pienet asumista ja kodin huoltoa helpottavat keksinnöt mielletään joskus ikääntyneiden ja toisaalta teknologiafriikkien jutuiksi. Ne auttavat kuitenkin meitä kaikkia tekemään arjesta mukavampaa ja turvallisempaa. Tästä kertoo artikkeli ”Kodin pienet automaattiset apulaiset”. Pian posti kantaa kotiin Suomen Kiinteistölehden joulukuun numeron.
Tulisijan ja savuhormin nuohous tulee tehdä vuosittain asuinkiinteistöissä. Nuohouksen tekemättä jättäminen aiheuttaa päästöjä ympäristöön ja voi saada aikaan nokipalon, joka pahimmillaan voi levitä kiinteistön rakenteisiin, nuohoojamestari Kim Räsänen muistuttaa. Mitä taloyhtiöiden tulee ottaa huomioon savuhormien nuohouksessa?
Keravalla neljän taloyhtiön yhteishankkeessa optimoitiin parhaat vaihtoehdot energiaremontissa. Taloyhtiöt saivat säästöä yhteisestä projektista, mutta jokainen toteutti korjaushankkeen hieman eri sisältöisenä. Energiaoptimoinnin avulla voidaan vertailla muun muassa kiinteistön mahdollisia päälämmitysjärjestelmiä sekä muita täydentäviä toimenpiteitä, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa (mm.
Katto on rakennuksen viides ja hyvin tärkeä julkisivu. Se ansaitsee huomiota ja hoivaa, vaikka usein pyrkii unohtumaan ollessaan poissa näkyvistä. Katon remontointiin ja huoltoon kehitetystä mallista takuineen kertoo perusteellinen artikkeli ”Katto kestää takuulla 25 vuotta ja hoidettuna vuosisadan”.
Yli puolet suomalaisista asuu kaukolämpötalossa. Uudisrakennuksista kaksi kolmesta valitsee kaukolämmön. Tulevaisuudessa monimuotoisuus lisääntyy lämmityksessäkin.
Keskiverto kerrostaloasuja kuluttaa noin 155 litraa vettä vuorokaudessa. Vesikalustevalinnoilla määrää voi vähentää helposti ilman isoja investointeja. Asennetta onkin sitten vaikeampi muuttaa.
Monessa 1970-luvulla valmistuneessa taloyhtiössä lähestyy julkisivujen ja parvekkeiden peruskorjaus. Samalla parvekkeet voi kohentaa uuden vuosituhannen tasolle, kuten helsinkiläisessä taloyhtiössä, todetaan lokakuun kansikuvajutussa. Ensi viikolla posti kantaa kotiisi Suomen Kiinteistölehden lokakuun numeron.
Taloyhtiöiden olisi hyvä valita isännöintitoimistoksi ISA-auktorisoitu yritys, tällöin taloyhtiö voi luottaa siihen, että isännöintiyritys toimii eettisesti oikein. Isännöitsijältä olisi myös hyvä vaatia auktorisoitu isännöitsijä -pätevyys. Tässä heti alkuun nostan oman käden ylös virheen merkiksi.
Miten turvasuojaustehtävät liittyvät taloyhtiömaailmaan? Mitä luvanvaraisuudella oikein mahdetaan tarkoittaa? Lähdin asiaa selvittelemään keväällä asiasta saamani vinkin pohjalta eri toimijoilta, joista poliisi on yksi merkittävimmistä.
Isännöintialalla on uskonnollisen mantran tavoin vannottu alan ammattimaistumiseen. Se on hyvä asia mutta on tuonut mukanaan myös negatiivisia puolia. Alan ulkopuolelta vaikeasti havaittavissa oleva iso muutos viime vuosina on ollut, että toimistojen ja asiakkaiden keskinäinen riippuvuus on muuttunut.
Taloyhtiön omien aurinkopaneelien omaan käyttöön tuottama sähkö on verovapaata. Vuodesta 2016 alkaen sitä on ollut myös pienimuotoinen takaisin verkkoon myynti. Sähköverosta on vapautettu muun muassa pienet, alle 100 kVA aurinkosähköjärjestelmät.
Mihin taloyhtiön kiinteistösähkö kuluu ja voisiko sitä tuottaa itse? Ovatko sähköautot tulevaisuudessa taloyhtiön varavoimana? Suomen Kiinteistölehden syyskuun numero ilmestyy perjantaina 7.9.