Tulisijan ja savuhormin nuohous tulee tehdä vuosittain asuinkiinteistöissä. Nuohouksen tekemättä jättäminen aiheuttaa päästöjä ympäristöön ja voi saada aikaan nokipalon, joka pahimmillaan voi levitä kiinteistön rakenteisiin, nuohoojamestari Kim Räsänen muistuttaa.
Kannattaa selvittää ja ottaa huomioon, mitä vastuunjaosta on taloyhtiössä sovittu. Taloyhtiön olisi hyvä organisoida nuohousta vaikka tulisija olisikin osakkaan vastuulla. Hallitus voi esimerkiksi tehdä asukaskyselyn siitä, miten osakas hoitaa nuohouksen, jolloin hallitus on tietoinen eri osakkaiden tulisijojen nuohoustilanteesta. Täytyy muistaa, että käytössä olevat tulisijat nuohotaan vuosittain. Vapaa-ajan asunnon nuohousväli on maksimissaan kolme vuotta.
Tulisijaa tulee käyttää sen käyttötarkoituksen mukaisesti ja käyttäjän tulisi tuntea tulisija. Lisäksi tulee muistaa noudattaa tulisijan valmistajan käyttö- ja huolto-ohjeita. Nuohoojan yksi tärkein tehtävä onkin neuvoa ja opastaa tulisijan käytössä. Joskus on jopa punnittu asukkaan kanssa halkoja tai opetellaan savupeltien käyttöä.
Taloyhtiön vastuulla on myös se, että nuohoojalla on turvalliset olosuhteet katolla, välillä täytyykin taloyhtiöille todeta, että katolle ei ole turvallista mennä, ennen kuin tarkoituksenmukaiset tikkaat, kattosillat tai muut tarvittavat henkilöturvalaitteet ovat asennettu.
Tulisijaa tulisi herätellä aluksi, jos se on ollut pitkään käyttämättä. Käytä vain kuivaa ja puhdasta puuta tulisijassa. Tuhkan käsittely on tärkeää, se tulisi varastoida tiiviisti sulkeutuvassa metallisessa astiassa. Säännöllinen huolto ja nuohous on kaiken a ja o. Jos epäilee laitteen toiminnassa olevan jotain vikaa tai on syntynyt jokin vaurio, niin silloin kannattaa pyytää nuohooja tarkastamaan tilanne.
Nuohoamattomaan hormiin kertyy palamisjätettä, joka voi syttyessään johtaa nokipaloon. Nokipalo voi pahimmillaan levitä kiinteistön rakenteisiin, jolloin voi syntyä myös henkilövahinkoja. Toimintahäiriöt, vauriot tulipesässä ja savupiipussa ovat yleisimpiä ja voivat johtaa savuvahinkoon, jos laiminlyö nuohouksen. Savuvahingot ovat ikäviä ja kalliita vahinkoja, kun joudutaan uusimaan pintoja ja irtaimistoa. Häkä voi myös salakavalasti päästä asuintiloihin ja aiheuttaa kuoleman, jos sitä pääsee liikaa huoneilmaan.
Myös ympäristö kärsii, kun päästöt lisääntyvät. Tämä on merkittävää, kun käytetään vaurioitunutta tai ei kunnossa olevaa tulisijaa tai poltetaan jotain muuta kuin kuivaa ja puhdasta puuta. Roskia ei missään nimessä tulisi polttaa tulisijassa!
Varaavaan tulisijan hyötysuhde laskee, kun sitä käytetään väärin tai sitä ei huolleta oikein ja riittävän usein. Tällöin esimerkiksi poltettavan puun määrä kasvaa ja tehdään karhunpalvelus itselle.
Suurin osa suomalaisista osaa polttaa puuta oikein. Havaittavia ympäristöhaittoja saa aikaan jo yksin väärin polttaja kohtuullisen laajalle alueelle. Ongelmana Suomessa on se, että tulisijoille ei ole päästörajoituksia. Puuttuminen väärinkäyttöön on hankalaa, nuohooja voi ohjata pienpolttoa ja käyttämään tulisijaa oikein. Tämä vaatii jatkuvaa säännöllistä työtä ja seurantaa. Nuohooja havaitsee, miten tilanne on kehittynyt tai muuttunut. Jos savuhormiin ja tulisijaan on alkanut kertyä tavanomaista enemmän karstaa tai pikeä, niin mahdollisiin ongelmiin voidatan reagoida hyvissä ajoin, eikä tilanne pääse kehittymään pahemmaksi. Savunhaju muun muassa vaikuttaa asumisviihtyvyyteen, jos ilmanvaihtoa ei osata käyttää oikein.
Se riippuu yhtiöjärjestyksestä ja siinä olevasta kunnossapitovastuusta sekä siitä mitä on sovittu. Tilanne voi vaihdella taloyhtiöissä. Yhtiöjärjestyksessä voi olla vastuunjakomääräyksiä, jotka poikkeavat asunto-osakeyhtiölain mukaisesta kunnossapitovastuunjaosta. Sovitut asiat tulee dokumentoida, jotta osakasmuutoksissa uusi osakas tietää omat vastuunsa.
Pelastuslaki tullee uudistumaan ensi vuoden alussa ja muuttanee jonkin verran nykyisiä käytäntöjä. Kausiluontoisuus tulee lisääntymään ja nuohousvälit harvenevat, sillä ihmiset unohtavat nuohouksen. Palvelunsaatavuus tullee heikkenemään, aidossa hätätapauksessa pyritään auttamaan heti, mutta normaalia vuosihuoltoa voi joutua odottamaan. Piirinuohoojilla voi olla jopa kymmenien vuosien rekisteri nuohouksista, mutta nyt vastuu siirtyy kiinteistön omistajalle. Nuohoustodistus on äärimmäisen tärkeä säilyttää. Jatkossa joka vuosi voi olla eri toimija nuohoamassa. Ammattitutkinnon suorittanutta nuohoojaa tulee ja kannattaa käyttää. Ihmiset eivät nyt oikein tiedä, saavatko valita nuohoojan vai pitääkö käyttää vanhaa piirinuohoojaa. Lähtökohtaisesti samat nuohoojat jatkavat nuohouspalvelujen tuottamista vanhoilla toimialueillaan.
Muistakaa tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous!
Moni huolto- ja tarkastustoimi sopii hyvin kesällä tehtäväksi. Kesällä voi huoltaa lämmitysjärjestelmät, tarkastaa katon ja salaojaviemärit, sekä puhdistaa ilmanvaihdon suodattimet. Myös nuohous on kätevää suorittaa kesällä.
Puunpoltosta muodostuvia haitallisia päästöjä voi vähentää oikeaoppisilla puunpolttotavoilla. Päästöjä syntyy vähemmän, kun tulisijassa polttaa vain puhdasta ja kuivaa puuta ja kun noudattaa oman tulisijan käyttöohjeita.
Vanhojen talojen märkätiloista löytyy usein asbestia. Kun märkätiloja aletaan remontoida, täytyy aluksi tehdä asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Sen jälkeen tila suojataan ja asbesti siivotaan huolellisesti pois.
Aurinkopaneelit vaikuttavat katolla työskentelyyn, sillä niiden päällä ei saa kävellä. Kiinteistönomistajan kannattaa ohjeistaa katolla työskenteleviä paneelien ja johtojen sijainneista. Aurinkosähköjärjestelmät ovat yleensä turvallisia, kun ne on oikein asennettu.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään