Uusi tieliikennelaki tuo haasteita taloyhtiön pysäköinninvalvontaan

Kuva: Santeri Viinamäki/Wikimedia Commons

Uusi tieliikennelaki (729/2018) tuli voimaan 1.6.2020. Uuteen tieliikennelakiin ei enää sisälly säännöstä, jonka mukaan pysäköinti yksityisellä alueella olisi kiellettyä ilman maan omistajan tai haltijan lupaa. Joissakin kunnissa pysäköintivalvonta on muutoksen seurauksena kieltäytynyt valvomasta pysäköintiä taloyhtiön parkkialueella.

Uudessa tieliikennelaissa säädetään liikkumisesta korostetusti tiellä, ei sen ulkopuolella kuten vanhassa laissa joltain osin tehtiin. Vanhassa laissa oli esimerkiksi pysäköintiä yksityisellä alueella koskeva säännös, vaikka tällainen alue ei ollut tiealuetta.

Taloyhtiöt ja kunnat ovat alkaneet pohtia pysäköintiä kiinteistöillään. Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että Kiinteistöliittoon on uuden tieliikennelain voimaan tultua tullut useita yhteydenottoja, jossa on kerrottu, että kun on aiemmin voinut pyytää apua kunnalliselta pysäköinninvalvonnalta niin nyt he ovat kieltäytyneet avustamasta vedoten uudistuneeseen tieliikennelakiin ja nimenomaan siihen, että tieliikennelaista on poistettu sääntö siitä, että pysäköinti yksityiselle alueelle ilman tontin omistajan tai haltijan lupaa on kielletty.

Kiinteistölehti otti yhteyttä tieliikennelain päävalmistelijana toimineeseen liikenneneuvos Kimmo Kiiskeen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ja kysyi häneltä asiasta. Voiko taloyhtiö yhä soittaa pysäköinninvalvonnan apuun?

– Liikenne- ja viestintäministeriöllä ei ole toimivaltaa ottaa kantaa yksittäisten kiinteistöjen liikennejärjestelyihin ja pysäköinninvalvontaan näillä alueilla. Yleisellä tasolla voi kuitenkin todeta, että kyllä pysäköinninvalvonnan voi soittaa apuun, kertoo Kimmo Kiiski.

– Kunnan pysäköinninvalvonnan kannalta on oleellista se, mitä liikkumista sääntelevää lainsäädäntöä kiinteistö alueellaan soveltaa; onko kiinteistö tarkoittanut, että sen omistamalla tai hallitsemalla alueella sovelletaan liikennesääntöjä ihmisten liikkumisen ohjaamisessa. Jos kiinteistön on tarve soveltaa alueellaan liikennesääntöjä, esim. juuri pysäköintiä koskevia, kiinteistö osoittaa tämän asettamalla pysäköintikieltoa tai pysäköintipaikkaa osoittavan liikennemerkin. Liikennemerkki on liikkujille osoitus siitä, että tiealueella ollaan. Pysäköintikieltojen ohella on kiinteistöillä tärkeää, että tiedän esim. väistämisvelvollisuuteni oikealta tulevaa ajoneuvoa kohtaan ja olen velvollinen varomaan leikkiviä lapsia. Kunta taas on toimivaltainen suorittamaan pysäköinninvalvontaa tiealueella riippumatta siitä, kuka tiealueen omistaa tai sitä hallitsee.

– Toinen mahdollisuus on, että kiinteistö soveltaa alueellaan maastoliikennelakia. Moottorikäyttöisen ajoneuvon pysäköinti maastoon on kielletty ilman kiinteistön lupaa. Maastoon pysäköintikielto tulee osoittaa muulla tavalla kuin tieliikennelain liikennemerkillä, koska liikennemerkki on liikkujalle liikennesääntöjen tunnusmerkki. Valitettavasti maastoliikennelaissa ei ole omia liikennemerkkejä, kuten esim. Norjassa on.

Kristel Pynnönen korostaa, että tieto siitä, että myös maastoliikennelakia voidaan soveltaa kiinteistön alueella, on kiinteistöille ja taloyhtiöille arvokas, koska pysäköintivalvonnasta annetun lain mukaan valvonta voidaan suorittaa tieliikennelain lisäksi maastoliikennelain perusteella.

Mitä tehdä, jos ennen merkin saamista halutaan häiritsevät autot pois?

– Ajoneuvojen siirtämisestä säädetään ajoneuvojen siirtämisestä annetussa laissa. Lain vastaisesti tiealueelle pysäköidyn ajoneuvon siirtää, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, poliisi, kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja. Jos ajoneuvo on pysäköity ilman kiinteistön lupaa sen maastoalueelle, ajoneuvon siirtää kunta tai kunnallinen pysäköinninvalvoja kiinteistön omistajan tai haltijan perustellusta pyynnöstä, Kimmo Kiiski kertoo.

Taloyhtiö päättää myös jatkossa, sovelletaanko sen alueella tieliikennelakia

Sekä vanhan että uuden tieliikennelain mukaan kiinteistöllä on toimivalta asettaa pysäköintikieltoa osoittava liikennemerkki tiealueelleen, mutta merkin asettamisen ehtona on kunnan suostumus.

– Liikennemerkin asettaminen on julkisen vallan käyttämistä mm. siksi, että pysäköintikieltoliikennemerkki mahdollistaa sakottamisen. Tuollainen tehtävä kuuluu lähtökohtaisesti viranomaiselle. Julkisen vallankäytön kontrolli on hoidettu kunnan suostumuksen kautta. Kunnan suostumusharkinta on ns. oikeusharkintaa, jossa kunta arvioi, onko merkki asetettu tieliikennelain säännösten mukaisesti. Suostumusmenettelyyn sovelletaan mm. kuntalakia ja hallintolakia ja se pannaan kunnassa vireille kiinteistön hakemuksella.

Tieliikennelain näkökulmasta kiinteistön omistaja tai haltija siis päättää, sovelletaanko sen alueella tieliikennelakia vai ei. Kiinteistö osoittaa pysäköintikiellon tieliikennelain mukaan pysäköintikieltoa osoittavalla liikennemerkillä, jonka asettamiseen tulee olla kunnan suostumus.

– Liikennemerkin suostumuskäsittely ei ole kunnille uusi tehtävä eikä liikennemerkkejä ole saanut asettaa omin luvin vanhankaan tieliikennelain aikana. Liikenneturvallisuuden kannalta on erinomaisen hyvä, että alueella, jossa ihmisiä yleisesti liikkuu kävellen, pyörällä ja autoilla, noudatetaan liikennesääntöjä, mutta myös ajokortti- ja ajoneuvolainsäädäntöä, Kiiski sanoo.

 

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti


Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää