Uudisrakentamisen trendit 2016 – Kasvussa yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja uudiskohteiden brändäys

Uudisrakentamisessa on nähtävissä yhä selvemmin väestön kasvun ja asumistottumuksien muutoksien vaikutukset. Yksin asuminen ja ikääntyminen luovat uusia vaatimuksia uudisrakentamiselle. Myös kaupungistuminen, aluekehitys ja neliöiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen näkyvät edelleen tulevana vuonna.

Uudisrakentamisessa mietitään entistä enemmän yksittäisen rakennuksen lisäksi suurempien alueiden kehitystä ja niin kutsuttua korttelirakentamista. Kaupungit pyrkivät kaavoittamaan isompia alueita kerralla, mikä edesauttaa alueen kehitystä ja yhtenäistä ilmettä.

”Kaavoittajat ovat halukkaita kuulemaan, mitä asukkaat alueelta toivovat ja ennen kaikkea tarvitsevat.  Alueiden ja rakennusten suunnitteluun otetaan myös yhä aikaisemmassa vaiheessa mukaan asuntojen välittäjiä ja potentiaalisia asukkaita. Lisäksi halutaan kunnioittaa alueelle tyypillisiä ominaisuuksia”, Huoneistokeskuksen asiakkuusjohtaja Tarja Hagman kertoo.

”Uudiskohteiden entistä voimakkaampi brändääminen on myös yleistymässä; taloille annetaan alueen perinteisiin ja historiaan tai itse rakennukseen viittaavia nimiä. Myös kokonaisia kortteleita nimetään ja personoidaan brändäämisellä”, Hagman kertoo.

Yleisesti uudisrakentamisen odotetaan elpyvän ensi vuonna parin vuoden hiljaiselon jälkeen. ”Kuluva vuosi on ollut vaisu uudisrakentamisen markkinoilla. Ensi vuosi näyttää kuitenkin jo positiivisemmalta, ja uudishankkeiden projektialoitukset ovat piristymässä”, arvioi Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki.

Yksin asuvien määrä lisää yhteisöllisyyden tarvetta

Muutokset väestön asumisessa vaikuttavat uudisrakentamiseen. 1–2 hengen kotitalouksia on Tilastokeskuksen mukaan Suomessa noin 75 prosenttia. Yksin asuvien määrän lisääntyminen on luonut kasvavaa tarvetta paitsi pienemmille asunnoille ja tehokkaammalle neliöiden hyödyntämiselle, myös yhteisöllisyyden luomiselle rakentamisen keinoin. Esimerkiksi erilaisia taloyhtiöiden harrastetiloja on alettu rakentamaan yhä enemmän.

”Jatkossa taloyhtiöihin rakennetaan entistä enemmän luontevia yhdessä tekemisen mahdollistavia tiloja ja harrastepaikkoja. Taloyhtiöitä pyritään aktivoimaan rakentamisella. Tämä koskee muutakin kuin senioriasumista”, Hagman kertoo.  ”Näiden tilojen suunnittelussa on kuitenkin oltava huolellinen, jotta ei rakenneta tiloja, joita taloyhtiön asukkaat eivät käytä”.

Uusien asuntojen neliöhinnat ovat nousseet erityisesti pääkaupunkiseudulla rajusti. ”Rakentajat ja rakennuttajat ovat pyrkineet kehittämään ratkaisuksi asuntoja, joissa neliöiden määrä pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi, ja siten asuntojen kokonaishinnat alas. Pääkaupunkiseudulle onkin rakenteilla kerrostaloja, jossa pienimmät yksiöt ovat 20,5 neliötä, kaksiot 33 neliötä, kolmiot 52,5 neliötä ja neljän huoneen asunnot vain 74 neliön kokoisia.  Tällaisissa yhtiöissä tarve yhteisille tiloille, kuten talopesula- ja saunatiloille, on suuri”, Hagman kertoo.

Senioriasumisen tarpeet vaikuttavat myös uudisrakentamisen suunnitteluun

Ikääntyvä väestö asettaa vaatimuksia asuntojen esteettömyydelle ja palveluiden saatavuudelle. Aluekehitys ja korttelirakentaminen näkyvät myös hoivarakentamisessa; senioritaloja pyritään rakentamaan palveluiden läheisyyteen, jotta asuminen omassa kodissa olisi mahdollisimman pitkään mahdollista.

”Senioriasumista aletaan miettiä hyvissä ajoin ennen eläköitymistä. Eläkeiän lähestyessä hankkiudutaan eroon omakotitaloista, ja siirrytään palveluiden ääreen kaupunkiin. Varsinkin arvoalueilla uusien kerrostaloasuntojen ostajat ovat usein iäkkäämpiä ihmisiä”, Hagman sanoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

26.1.2017

Viime vuosi oli pirteä asuntokauppavuosi

Vuosi 2016 oli pirteä asuntokauppavuosi: vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin 3,0 % enemmän kuin vuonna 2015. Joulukuu oli kuitenkin koko maan tasolla asuntokaupoilla hiljainen. Suomessa tehtiin vuonna 2016 yhteensä 58 400 vanhojen asuntojen* kauppaa välitysliikkeiden kautta.

28.3.2018

Asumiskustannusrasitteisuus lähes ennallaan

Suuret asumiskustannukset rasittivat 6,6 prosenttia kotitalouksista vuonna 2016. Vuokralla asuvilla kotitalouksilla osuus oli 14,3 prosenttia. Asumiskustannusrasitteisten kotitalousosuudet pienenivät jo edellisvuonna.

17.11.2017

Kylmä sää nosti asumisen energiankulutusta vuonna 2016

Asumiseen kului 66 terawattituntia (TWh) energiaa vuonna 2016. Kulutus kasvoi kahdeksan prosenttia edellisestä vuodesta. Vuosi 2016 oli selvästi kylmempi kuin vuosi 2015, vaikka vuoden lämmitystarve oli edelleen pitkän aikavälin lämmitystarvetta matalampi.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti