Uudisrakentamisen trendit 2016 – Kasvussa yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja uudiskohteiden brändäys

Uudisrakentamisessa on nähtävissä yhä selvemmin väestön kasvun ja asumistottumuksien muutoksien vaikutukset. Yksin asuminen ja ikääntyminen luovat uusia vaatimuksia uudisrakentamiselle. Myös kaupungistuminen, aluekehitys ja neliöiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen näkyvät edelleen tulevana vuonna.

Uudisrakentamisessa mietitään entistä enemmän yksittäisen rakennuksen lisäksi suurempien alueiden kehitystä ja niin kutsuttua korttelirakentamista. Kaupungit pyrkivät kaavoittamaan isompia alueita kerralla, mikä edesauttaa alueen kehitystä ja yhtenäistä ilmettä.

”Kaavoittajat ovat halukkaita kuulemaan, mitä asukkaat alueelta toivovat ja ennen kaikkea tarvitsevat.  Alueiden ja rakennusten suunnitteluun otetaan myös yhä aikaisemmassa vaiheessa mukaan asuntojen välittäjiä ja potentiaalisia asukkaita. Lisäksi halutaan kunnioittaa alueelle tyypillisiä ominaisuuksia”, Huoneistokeskuksen asiakkuusjohtaja Tarja Hagman kertoo.

”Uudiskohteiden entistä voimakkaampi brändääminen on myös yleistymässä; taloille annetaan alueen perinteisiin ja historiaan tai itse rakennukseen viittaavia nimiä. Myös kokonaisia kortteleita nimetään ja personoidaan brändäämisellä”, Hagman kertoo.

Yleisesti uudisrakentamisen odotetaan elpyvän ensi vuonna parin vuoden hiljaiselon jälkeen. ”Kuluva vuosi on ollut vaisu uudisrakentamisen markkinoilla. Ensi vuosi näyttää kuitenkin jo positiivisemmalta, ja uudishankkeiden projektialoitukset ovat piristymässä”, arvioi Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Antti Asteljoki.

Yksin asuvien määrä lisää yhteisöllisyyden tarvetta

Muutokset väestön asumisessa vaikuttavat uudisrakentamiseen. 1–2 hengen kotitalouksia on Tilastokeskuksen mukaan Suomessa noin 75 prosenttia. Yksin asuvien määrän lisääntyminen on luonut kasvavaa tarvetta paitsi pienemmille asunnoille ja tehokkaammalle neliöiden hyödyntämiselle, myös yhteisöllisyyden luomiselle rakentamisen keinoin. Esimerkiksi erilaisia taloyhtiöiden harrastetiloja on alettu rakentamaan yhä enemmän.

”Jatkossa taloyhtiöihin rakennetaan entistä enemmän luontevia yhdessä tekemisen mahdollistavia tiloja ja harrastepaikkoja. Taloyhtiöitä pyritään aktivoimaan rakentamisella. Tämä koskee muutakin kuin senioriasumista”, Hagman kertoo.  ”Näiden tilojen suunnittelussa on kuitenkin oltava huolellinen, jotta ei rakenneta tiloja, joita taloyhtiön asukkaat eivät käytä”.

Uusien asuntojen neliöhinnat ovat nousseet erityisesti pääkaupunkiseudulla rajusti. ”Rakentajat ja rakennuttajat ovat pyrkineet kehittämään ratkaisuksi asuntoja, joissa neliöiden määrä pyritään saamaan mahdollisimman pieneksi, ja siten asuntojen kokonaishinnat alas. Pääkaupunkiseudulle onkin rakenteilla kerrostaloja, jossa pienimmät yksiöt ovat 20,5 neliötä, kaksiot 33 neliötä, kolmiot 52,5 neliötä ja neljän huoneen asunnot vain 74 neliön kokoisia.  Tällaisissa yhtiöissä tarve yhteisille tiloille, kuten talopesula- ja saunatiloille, on suuri”, Hagman kertoo.

Senioriasumisen tarpeet vaikuttavat myös uudisrakentamisen suunnitteluun

Ikääntyvä väestö asettaa vaatimuksia asuntojen esteettömyydelle ja palveluiden saatavuudelle. Aluekehitys ja korttelirakentaminen näkyvät myös hoivarakentamisessa; senioritaloja pyritään rakentamaan palveluiden läheisyyteen, jotta asuminen omassa kodissa olisi mahdollisimman pitkään mahdollista.

”Senioriasumista aletaan miettiä hyvissä ajoin ennen eläköitymistä. Eläkeiän lähestyessä hankkiudutaan eroon omakotitaloista, ja siirrytään palveluiden ääreen kaupunkiin. Varsinkin arvoalueilla uusien kerrostaloasuntojen ostajat ovat usein iäkkäämpiä ihmisiä”, Hagman sanoo.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

16.5.2022

Oikeustapaus: Huolellista johdon toimintaa?

Taloyhtiön korjaushankkeiden toteuttamiseen on jokaisella osakkaalla oma mielipide. Miten taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä voivat suunnitella remontin niin, että kaikki toiveet tulevat kuulluiksi? Asianajaja Jaana Sallmen kertoo eräästä oikeustapauksesta.

Rakentamisen laatu

28.9.2022

Kuukauden kasvo: Rakentamisen laadun edistäjä

Rakentamisen Laatu RALA ry:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala kertoo, mihin suuntaan RALA tulee tulevina vuosina kehittymään. Varmaa on, että se tulee edelleen toimimaan kestävän ja laadukkaan rakentamisen edistäjänä.

17.6.2022

Hallitus rajoittaisi taloyhtiölainoja, tavoitteena hillitä velkaantumista

Uudiskohteiden taloyhtiölainat tulee vastaisuudessa maksaa takaisin enintään 30 vuodessa, mikäli hallituksen esitys hyväksytään. Taloyhtiölainat voisivat olla enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Hallituksen esityksen mukaan uudiskohteiden taloyhtiölainoissa ei voisi olla lyhennysvapaata ensimmäisinä viitenä vuotena rakennuksen valmistumisesta.

14.2.2022

Putkiremonttien kiivain vaihe on jo hellittämässä – nyt korjataan 1980-luvun rivitaloja

Tilastokeskuksen asiantuntijan, Eetu Toivasen, mukaan näyttää siltä, että putkiremonttibuumi saavutti huippunsa vuonna 2017. Vuonna 2020 putkiremontteihin käytettiin 790 miljoonaa euroa, kun niihin vuonna 2017 käytettiin 880 miljoonaa euroa. Väliin mahtuu kaksi vielä laihempaa vuotta Putkiremontteihin käytetystä rahamäärästä ei kuitenkaan voida suoraan päätellä putkiremonttien määrää.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti