Tuhannet ihmiset altistuvat viranomaisten määrittämille radonin enimmäispitoisuuksille. Korkeita radonpitoisuuksia havaittu talvikauden radonmittauksissa kouluissa, päiväkodeissa, julkisissa tiloissa, sekä työpaikoilla.
Korkeita radonpitoisuuksia on löytynyt myös rakennuksista, jotka sijaitsevat aiemmin riskittömiksi luokitelluilla alueilla. Fil.lis. Martti Romu Suomen Radonhallinta Oy:stä kummeksuu viranomaisvalvonnan puutteellista toimintaa tässä ihmisten terveyden kannalta merkityksellisessä asiassa, varsinkin kun mittauksiin velvoittava laki on ollut voimassa työpaikoille jo liki 20 vuotta.
Lakisääteisistä radonmittauksista on suoritettu vasta noin 25%, joka yllättikin valvontaviranomaiset täysin. Näin uutisoivat mediat huhtikuussa. Suomen Radonhallinta Oy radonasiantuntija Jarkko Ruokosen mukaan asia ollut tiedossamme jo vuosia. Valvontaviranomaisten suuri työkuorma ja suunnitelmallisuuden puute on ollut hänen mielestään syy nykytilanteeseen. Tilanteeseen tarvitaan nyt todellinen ryhtiliike, jonka tulee lähteä Säteilyturvakeskukselta. Säteilyturvakeskus toimii Sosiaali ja Terveysministeriön valtuuttamana tahona Suomessa radonvalvonnassa.
Hajuton, mauton ja väritön radonkaasu muodostaa Suomessa erittäin merkittävän uhan kansanterveydelle. Arviolta 300 ihmistä saa maassamme vuosittain keuhkosyövän seurauksena pitkäaikaiselle altistumiselle sisäilman radonille. Haitallista altistusta syntyy kaikkialla, jossa radonpitoisuudet ovat yli raja-arvojen. EU edellyttää jäsenvaltioiltaan kansallista toimintasuunnitelmaa radonin aiheuttamien haittojen vähentämiseksi, joka tulee olla kansallisessa lainsäädännössä helmikuussa 2018.
Radonia on mahdoton havaita ilman asianmukaisia radonmittauksia. Lisätietoa radonin mittaamisesta ja sen torjunnasta www.suomenradonhallinta.fi ja www.stuk.fi
Radonpitoisuudet ovat nykyään pienempiä ja radonaltistuminen kodeissa ja työpaikoilla vähäisempää kuin 2010-luvulla. Asuntojen radonmittauksia tehdään kuitenkin melko vähän. Radontietokannan tietojen perusteella radonkorjauksia tehtiin vuosina 2019–2023 arviolta 1 000 asunnossa.
Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Väestönsuoja tulee laittaa käyttökuntoon ennen suojautumista. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.
Taloyhtiön tietoverkkoja vastaan voidaan yrittää hyökätä, minkä vuoksi laitteet on hyvä suojata. Digiturvallisuudesta ovat vastuussa niin teleoperaattori, isännöitsijä, huoltoyhtiö, taloyhtiön hallitus kuin osakkaatkin. Rakennusteollisuus RT:n digitaalisen turvallisuuden asianhoitaja Ari Järvinen suosittelee tekemään taloyhtiölle digiturvallisuusohjeet.
Espoolainen taloyhtiö joutui ongelmiin sähköautojen latausjärjestelmän hankintaprosessissa, koska latauslaitteet eivät olleet vaatimusten mukaisia. Aikaa ja reklamaatioita tarvittiin siihenkin, että urakoitsija ja latureiden toimittaja saivat laitteet toimimaan suunnitellusti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään