Tulevaisuudessa taloyhtiöissä maksetaan vedestä kulutuksen mukaan

Osakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät uuden lakimuutoksen myötä vastaisuudessa asennettavien vesimittareiden perusteella. Eduskunta hyväksyi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain 3.11.2020.

Taloyhtiöille kannalta muutos ei ole dramaattinen, sillä monessa asuntokohtaisilla vesimittareilla varustetussa taloyhtiössä vesimaksut määräytyvät jo nyt mittarin lukemien perusteella. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin 8 prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan.

-Muutokset koskevat taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. Näihin on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy.

Näissä taloyhtiöissä laki menee yhtiöjärjestyksen ohi; etäluettavat vesimittarit toimivat vesimaksujen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi kirjattu muuta. Yhtiöjärjestyksiä ei  tarvitse vesimittariasian takia päivittää.

-Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan, Pylsy täsmentää.

Taloyhtiöissä, joita uudistukset koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena.

Petri Pylsyn mukaan lakimuutos ei tuo taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa.

Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainvalmisteluprosessiin, jonka aikana on tehty rakentavaa kansallista yhteistyötä eri osapuolten kesken jo siinä vaiheessa, kun direktiiviä on valmisteltu EU-tasolla.