Tilaajavastuulaki muuttuu 1.9.2015 alkaen. Muutoksia tulee muun muassa selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin.
Lakimuutokset koskevat alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka solmitaan 1.9.2015 tai sen jälkeen. Muutosten noudattamista valvotaan heti syyskuun alusta alkaen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa.
Tilaajavastuulakia tulee noudattaa kaikilla aloilla, joissa käytetään alihankintaa tai vuokratyöntekijöitä. Lain tarkoituksena on edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä torjua harmaata taloutta.
Lakimuutoksen jälkeen tilaajan on hankittava muiden laissa edellytettyjen selvitysten lisäksi myös selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää esimerkiksi hankkimalla jäljennös työterveyshuoltosopimuksesta.
Veronmaksuasioita koskevan selvityksen tilaaja on voinut jo 1.12.2014 ja sen jälkeen solmituissa sopimuksissa hankkia itse julkisesta verovelkarekisteristä. Mikäli verovelkarekisterissä ei ole merkintöjä veroveloista tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönneistä, ei tilaajan tarvitse hankkia tulosteen lisäksi muuta selvitystä veronmaksuasioista. Mikäli verovelkarekisteristä ilmenee verojen maksun tai ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntejä, tulee tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttääkseen hankkia lisäksi verovelkatodistus.
Jatkossa verovelkatodistuksen hankkimisen jälkeen on tilaajan harkinnassa, tekeekö tilaaja verovelkaisen yrityksen kanssa sopimuksen. Tilaajan on aina arvioitava, onko sopimuskumppanin tarkoituksena hoitaa lakisääteiset maksuvelvoitteensa. Mikäli verovelkaa voidaan pitää määrältään merkittävänä ja tilaajan olisi täytynyt tietää, ettei sopimuspuolella ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä maksuvelvollisuuksiaan, voidaan tilaajalle määrätä korotettu laiminlyöntimaksu.
Jos ulkomainen sopimuspuoli lähettää Suomeen työntekijöitä, tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen työn aloittamista. EU:n ja ETA:n alueelta tulevien lähetettyjen työntekijöiden osalta eläke- ja tapaturmavakuuttamista koskevat tiedot osoitetaan A1- tai E101 -todistuksilla.
Jatkossa tilaajan on lisäksi sopimusta tehdessään edellytettävä, että sopimuspuoli toimittaa koko sopimussuhteen ajan lähetettyjen työntekijöiden osalta todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä ennen kuin nämä aloittavat työnteon. Tilaajalla on velvollisuus ottaa asia esille sopimusta tehtäessä, ja tilaaja on myös velvollinen tarvittaessa osoittamaan, että tämä velvollisuus on täytetty. Tämän vuoksi asiaa on käsiteltävä kirjallisesti. Säännöksen laiminlyönnistä voidaan määrätä laiminlyöntimaksu.
Rakentamistoimintaan liittyvissä sopimuksissa tilaajan vastuu on laajempi. Tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset sosiaaliturvan määräytymisestä. Pelkkä asian esiin ottaminen sopimusta solmittaessa ei riitä täyttämään rakentamistoimintaan liittyvän tilaajan velvollisuutta.
Jatkossa laiminlyöntimaksua koskevia säännöksiä yhtenäistetään siten, että korotettu laiminlyöntimaksu koskee kaikkia tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia. Ennen lakimuutosta korotettu laiminlyöntimaksu on koskenut vain rakentamistoimintaan liittyviä sopimuksia.
Laiminlyöntimaksujen määriä myös korotetaan. Jatkossa laiminlyöntimaksun suuruus on 2 000 – 20 000 euroa ja korotetun laiminlyöntimaksun määrä on 20 000 – 65 000 euroa.
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yli 30 huoneiston taloyhtiöiden on tarjottava etäyhteys yhtiökokouksessa. Kokous voidaan pitää myös kokonaan etänä, jos yhtiöjärjestys sen sallii. Etäosallistuminen voi tuoda yhtiökokouksiin jopa lisäaktiivisuutta.
Runosmäen aluelämpöverkolla oli kattiloiden ikääntyessä edessä päätös tulevaisuuden energianlähteestä. Asukkaat halusivat säilyttää itsenäisyytensä, joten ratkaisuksi keksittiin iso lämpöpumppu, joka ottaa energiaa ulkoilmasta.
Suomen Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli kertoo asunto-osakeyhtiölain muutoksesta. Mitä taloyhtiön tulisi tietää lakimuutoksesta?
Huhtikuussa tullaan kuulemaan useita, ajankohtaisia puheenvuoroja ja tietoiskuja, kun kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaiset kokoontuvat Helsingin Messukeskuksessa. Yhden mielenkiintoisista puheenvuoroista tulee pitämään johtava lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta. Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöön otettu sähköinen rekisteri. Rekisteriin kerätään tietoja osakehuoneistojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään