Taloyhtiöiden toiminnan tulee perustua suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen asuinkiinteistön ylläpitoon ja kehittämiseen. Monella ihmisellä asunto on elämän kallein hankinta. Kerros- ja rivitaloasunnon arvon säilyminen ja nouseminen riippuu osaltaan myös siitä, miten hyvin koko taloyhtiön kunnosta on huolehdittu. Hyvin hoidettu taloyhtiö ja lähiympäristö vaikuttavat oman asunnon arvostukseen ja arvoon. Hyvässä talossa on lisäksi miellyttävää asua ja elää. Hallituksen ja osakkaiden tulee huolehtia vastuullisesti oman asuinkiinteistön kunnosta ja taloudellisista resursseista.
Lainsäädäntö määrittelee, kuinka taloyhtiöiden taloushallinto tulee järjestää ja miten talousasioista tulee hoitaa. Taloudenpito asunto-osakeyhtiössä ei ole pelkästään vastikeperintää, laskujen maksua ja kirjanpitoa. Taloyhtiön hallitus on vastuussa siitä, että kirjanpito täyttää kirjanpitolain ja -asetuksen vaatimukset ja että taloyhtiön varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Taloyhtiön toiminta- ja taloussuunnittelua voidaan tehdä hyvin monella tavalla ja monessa laajuudessa. Eräs hyödyllinen tapa on laatia omalle taloyhtiölle kiinteistöstrategia, joka laaditaan taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän yhteistyönä.
Kiinteistöstrategia on asumisen, omistamisen ja ylläpidon toimintasuunnitelma, jossa on:
Kiinteistöstrategia kirjoitetaan muistioksi sekä käsitellään ja hyväksytetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksessa hyväksytty strategia ohjaa jatkossa hallituksen ja isännöitsijän toimintaa.
Strategia-asiakirja ei ohita normaalia päätöksentekomenettelyä, vaan strategian sisältämistä asioista on tehtävä asiaan kuuluvat päätökset.
Talous-, vero- ja toimintasuunnittelulla varmistetaan se, että kiinteistöstrategian mukaisilla tavoitteilla on taloudelliset toteutumisedellytykset. Talousarviovuotta pidemmällä rahoitussuunnittelulla varaudutaan mm. tuleviin kunnossapito- ja korjaustarpeisiin sekä edistetään järkiperäistä taloyhtiön elinkaaren huomioivaa taloudenpitoa ja luodaan pohjaa vakaalle vastikekehitykselle.
Pääpiirteinen toiminta- ja rahoitussuunnitelma laaditaan vähintään 5 vuodelle. Todella suurten lainarahalla toteutettavien hankkeiden osalta tulee tehdä koko laina-ajalle ulottuva karkea suunnitelma siitä, kuinka taloyhtiön toiminta tulee muuttumaan ja miten korjaukset on suunniteltu rahoitettaviksi.
Verosuunnittelulla pyritään taloyhtiössä siihen, ettei taloyhtiölle aiheudu tarpeettomia veroseuraamuksia. Verotuksellisen tuloksen muodostamisessa käytetään hyväksi tuloksen- ja tappiontasausmahdollisuudet.
Taloyhtiön talousarviosta ilmenee tulevan talousarviovuoden arvioidut tulot ja menot. Se on pohja yhtiövastikkeiden suuruuden määrittelemiseksi ja toisaalta keino seurata tilikauden aikaisia tuottoja ja vertailla niitä tilinpäätöksessä toteutuneisiin.
Normaalisti isännöitsijä valmistelee talousarvion hallitukselle, joka päättää sen esittämisestä yhtiökokoukselle. Yhtiökokous vahvista talousarvion ja siihen liittyen mm. vastikkeiden suuruuden.
Vaikkei talousarvion muodosta olekaan säädöksiä, on se hyvä laatia mahdollisimman yhdenmukaiseksi kirjanpitoasetuksessa olevan kiinteistöjen tuloslaskelmakaavan tai sitä yksityiskohtaisemman tuloslaskelman kanssa. Näin talousarvion vertailukelpoisuus on varmistettu.
Talousarvion laadinnan lähtökohtana on päättyneen tilikauden yli- tai alijäämän selvittäminen esim. taseen rahoitusomaisuuden ja lyhytaikaisen vieraan pääoman erotuksena. Kuluvan vuoden tulos on pyrittävä arvioimaan esim. kahdeksan kuukauden välitilinpäätöksen perusteella ottaen huomioon tulossa olevat loppuvuoden kiinteämääräiset laskut sekä arvioitavissa olevat muuttuvamääräiset laskut. Jos talousarvio laaditaan vasta keväällä tilikauden päätyttyä vuodenvaihteessa, on arviointi tietysti helpompaa.
Talousarvion kukin tuotto- ja kuluerä arvioidaan parhaiden saatavilla olevien kulutus- ja yksikkötietojen perusteella. Talousarvion hoitopuolen menot tulee kattaa hoitovastikkeilla ja pääomamenot pääomavastikkeilla niin kuin yhtiöjärjestyksessä on määritelty. Pääomavastikkeita saattaa olla useita ja niillä eri määrä maksajia. Vastikkeita on kerättävä se määrä, joka arvioidaan tarvittavan talousarviovuoden arvioitujen korkojen ja lyhennyssuunnitelmassa olevien lyhennysten maksamiseen ottaen huomioon pääomavastikkeiden ali- tai ylijäämä tilikauden alussa.
Maksuvalmius- eli likviditeettisuunnittelulla varmistetaan, että taloyhtiö selviytyy juoksevista sitoumuksistaan.
Taloyhtiön vastike-, vuokra- ja käyttökorvausten virta on varsin tasainen. Myös valtaosa hoitokuluista jakautuu ympäri vuoden. Niistä aiheutuvien laskujenkin lukumäärä ja maksuajankohdat ovat pääosin tiedossa. Vesi- ja jätevesi-, sähkö-, jätehuolto-, vakuutus- ja vuosihuoltotyyppiset laitehuoltolaskut sekä kiinteistöverot ja vuokrat tulevat maksuun säännöllisesti, samoin tietysti palkat sivukuluineen ja kiinteistöpalveluista maksettavat kiinteät kuukausikorvaukset.
Sen sijaan mm. energiakustannukset vaihtelevat huomattavasti, kun lämmitystarve vaihtelee kuukausittain kesäkuukausien parista prosentista joulu- ja tammikuun noin 15 prosenttiin. Toisaalta yhtä suuret kuukausittaiset perusmaksut tasaavat näitäkin kustannuksia.
Pääomamenot eli lainojen korot ja lyhennykset ovat nykyisin korkomuutoksin hallittavissa – ja onhan niistä tehty oma maksusuunnitelmansakin.
Likviditeettiongelmia saattaakin aiheutua lähinnä äkillisistä viankorjausmenoista, joihin ei ole riittävästi varauduttu vuosikorjausbudjetissa. Tällöin luotollisen shekkitilin käyttö voi olla perusteltua. Käytännössä taloyhtiön tulisi järjestää maksuvalmiutensa niin, ettei lyhytaikaisten lainojen ottoon olisi tarvetta. 2 kuukauden vastikkeita vastaavaa rahamäärää voidaan pitää tavoiteltavana puskurina.
Yli talousarviovuoden aina 5 – 10 vuoteen ulottuva taloussuunnittelu perustuu kiinteistöstrategiassa määriteltyihin toiminnallisiin päämääriin ja esimerkiksi kunnossapito- tai korjausohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Näin onkin kysymys siitä, miten kaavaillut toiminnan muutokset tai peruskorjaukset tai perusparannukset tullaan rahoittamaan normaalien vuotuisten hoitokulujen lisäksi.
Pitkän ajan rahoitussuunnittelulla pyritään arvioimaan vastikkeiden, vuokrien ja käyttökorvausten kustannuksia vastaavat tasot sekä muun rahoituksen tarve. Korjaushankkeiden lisääntyessä on tullut entistä yleisemmäksi varautua tuleviin korjaushankkeisiin etukäteen asuintalovarauksen tai ennakkorahastoinnin avulla. Suurten korjaushankkeiden osalta on selvitettävä osakasten halukkuutta kertamaksullisten osakassuoritusten kantamiseen ja toisaalta sitä, miten suurta vieraan pääoman rasitusta ollaan valmiita kestämään eli minkä suuruiseksi pääomavastike mitoitetaan. Tämä puolestaan riippuu lähinnä laina-ajan pituudesta.
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Helsingin talousvesi oli viime vuonna laadultaan hyvää, kertoo kaupungin talousveden laatua valvova Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut. Laatua seurataan määrittämällä näytteistä mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia viikoittain. Helsingin alueella on kaksi talousvettä valmistavaa laitosta, Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitos ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitos.
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Taloyhtiöiden talousvesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Putkiremonttien ja vesilaitosten verkostosaneerausten siirtyminen liian kauas tulevaisuuteen muodostavat merkittävimmän uhan veden laadulle. Myös energiansäästötoimissa tulee varoa legionellabakteerin riskiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään