Testamentin suunnittelussa on otettava huomioon monta asiaa, joista tärkeimpiä ovat velat, lesken oikeudet ja rintaperilliset. Viime vuosina korostetusti ovat tulleet esille myös asunto-osakkeisiin liittyvät kasvaneet yhtiölainaosuudet.
Veronmaksajan keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm muistuttaa, että hyvällä testamentilla voi säästää veroissa, välttää riitoja, vaikuttaa perinnönjakoon ja turvata lesken asema.
Mutta miten lesken käy, kun puoliso kuolee? Tähän liittyy harhaluulo, jonka mukaan aviopuoliso perii vainajan omaisuutta automaattisesti. Eri asia taas on, että leski voi saada avio-oikeuden nojalla vähempivaraisena vainajan omaisuutta kokonaan verovapaasti tasinkona.
– Aviopuoliso perii vain, jos vainajalta ei ole jäänyt rintaperillistä. Mutta jos vainajalla on rintaperillisiä, niin leski voi periä häntä vain testamentilla.
– Lapsettoman vainajan leski perii aluksi, vaikka olisi avioehtokin. Omaisuuteen, joka on avio-oikeuden ulkopuolellakin, on leskellä perimysoikeus.
– Jos leskellä on perimysoikeus, niin se voidaan testamentilla ohittaa, koska leskellä ei ole lakiosaoikeutta kuten rintaperillisillä.
Leskellä on yleensä asumissuoja yhteiseen kotiin. Mutta asunto voikin olla yhtiölainaosuuden vuoksi kovin velkainen. Lainaosuus voi olla jopa 70 prosenttia asunnon myyntihinnasta.
– Asunnon pitäminen voi tulla korkeiden lainaosuuksien ja asumiskulujen vuoksi hyvinkin kalliiksi. Nämäkin asiat tulevat jo silloin tällöin vastaan testamenttia laadittaessa, Lindholm toteaa.
Lesken oikeus yhteisessä kodissa asumiseen on jo noussut riitajuttuina tuomioistuimiin saakka, koska suuret yhtiölainat ovat menneet rintaperillisten maksettaviksi.
Rintaperillisen voi poikkeuksellisesti jättää testamentilla kokonaan perinnöttä, mutta ei ihan noin vain. Laissa on lueteltu tilanteet, joissa niin voi tehdä. Laissa mainitaan muun muassa jatkuva kunniaton elämä tai rikos, joka loukkaa syvästi esimerkiksi perittävää. Rikoksesta tulee olla tuomio ja peruste on mainittava testamentissa.
Perunkirjoissa kiinteistöt on arvioitu omistajansa kuolinpäivän arvon mukaan. Kiinteistöt ovat voineet lyhyessä ajassa menettää arvostaan yli puolet.
– Arvojen putoamista on ollut hyvin vaikea ennakoida perunkirjoissa, mutta veroja maksetaan lähtökohtaisesti sen mukaan mitä arvoksi perukirjaan on merkitty. Arvojen todellinen putoaminen näkyy kiinteistöjen kauppahinnoissa, Lindholm sanoo.
Moni perinnön jättäjä miettii vaikkapa kesämökin siirtoa perillisille yhteisomistukseen. Se mikä juuri testamentin laatimisen hetkellä tuntuu hyvältä ajatukselta, voikin muutamassa vuodessa muuttua aivan toiseksi.
– Omaisuuden yhteisomistus voi muuttua taakaksi, jos perilliset ajautuvatkin riitoihin. Kyse ei ole vain rahasta ja numeroista. Pitäisi pystyä näkemään asioita pidemmälle, Lindholm kertoo.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
EU:n tavoitteena on vähentää päästöjä vuoteen 2030 mennessä 55 prosenttia. Suomen tavoite on olla hiilineutraali jo vuonna 2035, mutta EU:n vasta vuonna 2050. Merkittävä päästöjen vähentäminen tapahtuu asumisessa.
Suomessa arvioidaan olevan jo yli tuhat maalämmöllä lämpiävää asuinkerrostaloa. Yksi näistä on Asunto Oy Espoon Aurinkokaari, jossa vuosittaiset lämmityskulut puolittuivat lämmitysmuodon vaihtamisen jälkeen.
Monet kauniit, taloyhtiöidenkin pihoilla suositut kasvit ovat myrkyllisiä. Viherammattilainen suosittelee välttämään niitä leikkipaikkojen lähellä, mutta muuten niistä ei tarvitse kokonaan luopua. Vaarallisimmat myrkkymarjat sen sijaan kannattaa jättää istuttamatta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään