Talonrakentaminen oli keskimääräistä vilkkaampaa Helsingissä vuonna 2016. On myös odotettavissa, että rakentaminen jatkuu vilkkaana. Vuonna 2016 toimitiloille ja asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien kerrosala oli noin 726 000 kerrosneliömetrillään 2010-luvun suurin. Keskimäärin aikaisemmin 2010-luvulla lupia on myönnetty vuosittain noin 189 000 kerrosneliömetriä viime vuotta vähemmän. Myös aloitetut rakennustyöt jatkuivat runsaana, sillä viime vuonna aloitettiin noin 601 000 kerrosneliömetrin rakentaminen.
Myös valmistuneiden toimitilojen määrä kasvoi Helsingissä. 2010-luvun vilkkain vuosi oli toimitilarakentamisen osalta 2011, minkä jälkeen vuosittain valmistuneiden toimitilarakennusten kerrosala väheni aina vuoteen 2014 asti. Vuodet 2015 ja 2016 olivat jälleen kolmea edeltävää vuotta selvästi vilkkaampia. Erityisesti liikenteeseen liittyviä rakennuksia kuten asema- ja pysäköintirakennuksia valmistui tavanomaista enemmän vuonna 2016. Myös liikerakennuksia valmistui keskimääräistä enemmän.
Asuntotuotanto on ollut Helsingissä runsasta viime vuosina ja tulee myös jatkumaan sellaisena, sillä vuonna 2016 myönnettyjen rakennuslupien ja rakentamaan aloitettujen asuntojen määrä oli edellisen vuoden tapaan suuri. Viime vuonna Helsinkiin valmistui yhteensä 4 395 asuntoa uustuotantona, laajennuksina ja käyttötarkoituksen muutoksina.
Vuonna 2016 uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista tyypillisin oli kerrostalossa oleva omistusasunto. Lähes yhtä paljon valmistui myös vuokra-asuntoja kerrostaloihin. Kooltaan omistus- ja vuokra-asunnot olivat kuitenkin erilaisia: vuokra-asunnot ovat tyypillisestikin pieniä, yksiöitä ja kaksioita, kun taas omistusasunnoissa on enemmän huoneita. Tämä näkyi myös vuonna 2016 valmistuneiden asuntojen keskikoossa. Tilavimmat asunnot olivat omistusasuntoja ja erillisissä pientaloissa.
Tiedot perustuvat Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreeseen tilastojulkaisuun, josta on saatavilla myös tarkempia tietoja muun muassa valmistuneista rakennuksista eri käyttötarkoitusluokkien mukaan ja valmistuneista asunnoista hallintaperusteen ja huoneistotyypin mukaan
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Vertailun kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Järvenpää ja Hämeenlinna. Sähköenergia on halventunut, mutta perusmaksut ja siirtohinnat nousseet.
Tyhjillään olevien vuokra-asuntojen osuus laski kesällä lähes kaikissa suurissa kaupungeissa viime kevääseen verrattuna. Ainoastaan Vantaalla tyhjien asuntojen osuus jatkoi nousuaan.
Vuokrien vuosikasvu oli pääkaupunkiseudulla hitaampaa kuin muualla Suomessa, mutta vauhdittui loppuvuodesta erityisesti Vantaalla. Eniten vuokrat nousivat vuodessa Rovaniemellä, Tampereella sekä Turussa.
Helsingissä 29 taloyhtiötä hankki viiden autohallin yhteensä 845 autopaikkaan sähköautojen latausmahdollisuudet. ARAn avustus auttoi kustannusten kattamisessa. Nyt latauslaitteita on jo 200 autopaikassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään