Ympäristöministeriön teettämä tänään julkaistu selvitys asuinhuoneiston vuokralain (AHVL) toimivuudesta on lähtökohdiltaan hyvä. Voimassa olevan lainsäädännön tarjoamaa sopimusvapautta pidetään selvityksessä onnistuneena. Selvitystyön ohjausryhmässä mukana ollut Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva on samaa mieltä.
-Kaupungistumisen myötä tarvitaan lisää vuokra-asuntoja. AHVL on ollut erittäin hyvä laki, joka on taannut vuokralaiselle ja vuokranantajalle mahdollisuuden sopia asioista vapaasti. Asunnon vuokraamisen pitää olla kannattavaa ja turvallista, jotta vuokra-asuntoja on riittävästi myös tulevaisuudessa. Toimivat vuokramarkkinat edellyttävät sopimusvapautta, linjaa Mia Koro-Kanerva.
Vuodesta 1995 voimassa ollut huoneenvuokralaki on toiminut hyvin. Voidaan sanoa, että Suomessa on erittäin toimivat vuokramarkkinat, verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin. Pahimmat ongelmatilanteet liittyvät oikeusprosessien hitauteen ja tehottomuuteen.
– Vuokrien maksamattomuuteen pitäisi saada nopeampia ratkaisuja. Pahimmillaan vuokralainen voi vitkutella asunnossa yli puolikin vuotta ilman, että häneltä saadaan tältä ajalta syntyneitä rästejä perittyä. Huoneisto pitäisi myös saada tyhjennettyä nopeasti silloin, kun sopimus on selkeästi loppunut eikä vuokralaisella ole enää oikeutta käyttää sitä. Vuokralaisen maksuvastuukin saataisiin näin katkeamaan nopeammin, Koro-Kanerva kertoo.
Koro-Kanervan mukaan riidat huoneiston kunnosta ovat yleisiä ja asunnon käytöstä pitäisi olla selkeämmät kirjaukset.
-Asunnon kunto aiheuttaa paljon riitoja. Alkutarkastuksen tekeminen ja sen dokumentointi vuokrasuhteen alkaessa pitäisi olla pakollista ja niiden tulisi olla selkeämmin vuokralaisen vastuulla. Tämä olisi myös vuokralaisen etu. Lakiin pitäisi myös selkeämmin kirjata, kuka asuntoa käyttää. Alivuokraus pitäisi voida olla kiellettävissä sopimuksella, jos asunnon omistaja näin haluaa, Koro-Kanerva sanoo.
Pitkäksi venyvissä ongelmatapauksissa vuokralaisen yleisesti antama 1-2 kuukauden vuokran suuruinen vakuus on lähes poikkeuksetta riittämätön. Vakuuden enimmäismäärä on lain mukaan 3 kuukauden vuokran suuruinen. Enimmäisrajan poistaminen olisi järkevää etenkin silloin kun vakuutena käytetään takaussitoumusta eikä vuokralaisen tarvitse antaa isoa rahasummaa vuokranantajalle vakuudeksi. Tämä pienentäisi vuokranantajalle aiheutuvaa riskiä, ja parantaisi esimerkiksi luottotietonsa menettäneiden asemaa vuokra-asuntomarkkinoilla.
-Tyypillisten ongelmien ratkaisut eivät välttämättä edellytä huoneenvuokralain muuttamista. Monessa asiassa Hyvä Vuokratapa -ohjeen päivittämisellä päästäisiin jo pitkälle, Koro-Kanerva alleviivaa.
Kerrostalon pihalle sopivat yhtä hyvin herukat kuin hunajamarjatkin – ei vain kasvattamaan satoa vaan myös kaunistamaan pihapiiriä. Sadon poimimisesta kannattaa taloyhtiössä sopia jo taimien istutusvaiheessa.
Työturvallisuuden valvonta ei koske ainoastaan urakoitsijaa. Taloyhtiöllä on korjausurakan tilaajana omat työturvallisuutta koskevat velvoitteensa, jotka tulevat lainsäädännöstä. Tärkein taloyhtiön toimenpide on nimetä turvallisuuskoordinaattori ja päätoteuttaja.
Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa useita muutoksia lähes 30 vuotta vanhaan vuokralainsäädäntöön. Ehdotuksessa on muutoksia esimerkiksi irtisanomisaikoihin ja tupakoinnin sallimiseen. Työryhmässä olivat edustettuina alan keskeiset järjestöt.
Asuntojen paristokäyttöiset palovaroittimet siirtyvät vuoden 2026 alussa rakennuksen omistajan vastuulle. Muutos merkitsee taloyhtiöille muun muassa sitä, että siirtymäaikana on selvitettävä tarvittavien palovaroitinten määrä, suoritettava hankinnat ja asennettava varoittimet kaikkiin asuntoihin asianmukaisella tavalla.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään