Suomen asuntomarkkinat eivät ole ylikuumenemassa

Välittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppa on kasvanut Suomessa tammi–toukokuun 2017 aikana alle prosentin edellisvuoteen verrattuna. Paikkakuntakohtaiset erot ovat kuitenkin yllättävänkin suuria. Finanssivalvonnan aikeet sääntelyn tiukentamisesta lainakaton ehtoja kiristämällä ovat saattaneet jo vaikeuttaa esimerkiksi ensiasunnon ostajien mahdollisuuksia hankkia oma koti.

– Asuntomarkkinoiden ylikuumenemisesta ei ole minkäänlaisia merkkejä Suomessa. Käytettyjen asuntojen kaupassa on poikkeuksellisen suurta paikkakuntakohtaista vaihtelua, mutta koko valtakunnan perspektiivistä katsoen kauppamäärä on kasvanut vain alle prosentin, kertoo toimitusjohtaja Jukka Rantanen Sp-Kodista.

– Helsingissä kauppoja tehtiin kevään aikana 3 % enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Espoossa ja Vantaalla kauppamäärät kasvoivat pääkaupunkia maltillisemmin. Suuri positiivinen yllättäjä on Rovaniemi, jossa käytettyjä asuntoja myytiin toukokuun loppuun mennessä noin 9 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Turussakin kauppamäärät nousivat peräti noin 13 %.

– Se, että käytettyjen asuntojen kauppa kasvaa odotettua hitaammin, voi johtua monestakin syystä.

Esimerkiksi huhtikuulle osui tänä vuonna viimevuotista enemmän juhlapyhiä. Se, että kauppoja tehtiin 15 % vähemmän kuin huhtikuussa 2016, saattoi johtua siitä. Osa kysynnästä on myös ohjautunut elpyneeseen uudiskohderakentamiseen. Uudisrakentaminen on nyt vilkkaampaa kuin yli 25 vuoteen, Rantanen toteaa.

Sääntelyn kiristämisellä voi olla kauaskantoisia seurauksia Suomelle

– Myös Finanssivalvonnan puheet sääntelyn lisäämisen tarpeesta ja suunnitelmat lainakaton tiukentamisesta ovat voineet vaikuttaa asuntomarkkinoiden kehitykseen. Ensiasunnon ostajien on jo voinut olla vaikeampaa saada asuntolainaa ja päästä kiinni omaan kotiin, pohtii Rantanen. – Ihmiset, jotka eivät saa toivomaansa positiivista lainapäätöstä ohjautuvat vuokra-asuntomarkkinoille. Monet heistä hankkivat vuokra-asunnon asuntorahastojen omistamista vastavalmistuneista tai uudehkoista vuokra-asunnoista ja hautaavat haaveen omasta asunnosta.

– Näen tässä trendissä riskejä, jotka olisi mielestäni syytä nostaa nyt keskusteluissa avoimesti esiin. Sääntelyn tiukentaminen voi ohjata kansallisvarallisuutemme ulkomaiseen omistukseen, väittää Rantanen.

– Suomessa kansallisvarallisuus on perinteisesti aina ollut asunnoissa, kiinteistöissä ja metsissä. Asuntorahastojen omistamien vuokra-asuntokiinteistöjen määrä kasvaa vauhdilla kaikkialla Suomessa. On selvää, että korkean käyttöasteen kohteet kiinnostavat ulkomaisia sijoittajia ja näitä asuntoja tullaan heille myös tulevaisuudessa myymään. Haluammeko me sitä?

– Meidän mielestämme olisi järkevämpää pitää kansallisuusvarallisuutemme suomalaisten omistuksessa, sanoo Rantanen. – Varsinkin nyt, kun asuntomarkkinoiden tärkeimmät vauhdittajat eli talous ja työllisyys ovat pitkästä aikaa hyvässä asennossa, emme näe tarvetta sääntelyn tiukentamiseen.

– Sääntelyä pitäisi käyttää äärimmäisen harkitusti markkinoiden ohjaamiseen, korostaa Länsi-Uudenmaan Säästöpankin toimitusjohtaja Jukka Suominen. – Markkinoiden syy-seuraussuhteet ovat hyvin moninaisia, eikä sääntelyn välillisiä vaikutuksia ole aina mahdollista luotettavasti arvioida. Sääntelyllä aikaan saadut muutokset ovat myös harvoin pysyviä.

Käytettyjen asuntojen kauppa kasvaa tänä vuonna 2–3 %

– Kaiken kaikkiaan asuntomarkkinat näyttävät jatkavan meillä positiivista kehitystään. Ennätyslukuja takovan uudiskohdekaupan rinnalla myös välittäjien tekemien käytettyjen asuntojen kauppa tulee arviomme mukaan syksyllä kasvamaan kevättä vauhdikkaammin, noin 2–3 %. Myös käytettyjen asuntojen hinnat tulevat tänä vuonna nousemaan Suomessa keskimäärin 1,5–2 %, kertoo Jukka Rantanen.