Suomalaisten kodeissa syttyy noin tuhat liesipaloa joka vuosi. Valtaosa saa alkunsa ruoanvalmistuksesta. Se on myös yleisin kuolemanaiheuttaja liesipaloissa. Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että liesiturvalaitteisto estäisi suurimman osan paloista. Laitteisto toisi turvaa varsinkin ikääntyneiden ihmisten koteihin. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön mediaseurannan mukaan tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 65 henkilöä. Noin 35 % on yli 65-vuotiaita.
Vuosina 2010–2014 sähköliedestä aiheutui lähes 4 300 tulipaloa tai tulipalovaaraa, joissa menehtyi 23 henkilöä. Noin 87 % liesipaloista sai alkunsa valvomattomasta tai muusta ruoanlaitosta. Kaikkien kuolemaan johtaneiden liesipalojen syttymissyy oli ruoanvalmistus tai käyttöohjeiden vastainen toiminta. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö uskoo, että suurin osa liesipaloista voitaisiin estää.
– Liesiturvalaitteen standardi tuli voimaan huhtikuussa. Se määrittelee, miten laitteen tulee toimia vaaratilanteessa. Esimerkiksi liesivahti kytkee lieden tai liesitason virran automaattisesti pois, jos lämpötila nousee liian suureksi tai se on ollut päällä liian kauan, Lepistö kertoo.
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEKin turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino sanoo, että liesiturvalaitteisto auttaisi varsinkin ikääntyneitä ihmisiä. Heidän kodeissaan syttyy eniten erehdyksistä ja unohduksista aiheutuvia liesipaloja.
– Tällaisia ovat esimerkiksi tapaukset, joissa ikääntynyt henkilö on unohtanut ryhtyneensä ruoanvalmistukseen, lieden päälle on jäänyt palavaa materiaalia, liesi on unohdettu sulkea käytön jälkeen tai laitettu vahingossa päälle. Ikääntyneiden osuus tulipaloissa menehtyneistä onkin viime vuosina kasvanut, Leino toteaa.
SPEKin mediaseurantaan perustuvien alustavien tietojen mukaan tulipaloissa on tänä vuonna kuollut 65 henkilöä. Kuolleista miehiä on 44, naisia 13 ja kahdeksan sukupuoli ei ilmene mediatietoista. Viime vuonna samaan aikaan palokuolleita oli 67. Noin 35 % SPEKin tiedossa olevista uhreista on yli 65-vuotiaita.
Sisäministeriö on julkaissut kolme uutta yleisopasta, jotka sisältävät ohjeet väestönsuojan käyttöönottosuunnitelmasta, kunnossapidosta ja pelastussuunnitelman laadinnasta. Oppaita voivat hyödyntää myös taloyhtiöiden hallitukset.
Safetum
Ankarammiksi muuttuvat sääolot laittavat suomalaisetkin vesikatot lujille. Katon vesitiiviyden ja vedenpoiston merkitys kasvavat. Hyvä huolenpito ja ajallaan tehdyt korjaukset käyvät yhä tärkeämmiksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Siisteyden ja ulkonäön lisäksi ikkunoiden pesu vuosittain on tärkeää ikkunalasien kunnon ylläpitämiseksi. Parveke- ja muiden lasien pinta vaurioituu helposti ilman säännöllistä puhdistusta. Esimerkiksi tiiliseinästä sade valuttaa kalkkia, joka syöpyy nopeasti.
PHM Group
Isännöintiliiton kyselyn mukaan suomalaiset tuntevat isännöitsijän tehtävät huonosti. Erityisen paljon väärinkäsityksiä on alle 25-vuotiailla. Nuoret keski-ikäiset ovat tyytymättömimpiä isännöintiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään