Soneran datakeskus lämmittää jatkossa Espoon kaupunkia

Sonera ja Fortum ovat tehneet aiesopimuksen Soneran uuden datakeskuksen toiminnasta syntyvän hukkalämmön hyödyntämisestä kaukolämpönä.

Sonera rakentaa Helsingin Pitäjänmäelle Suomen suurinta avointa datakeskusta, jonka on määrä valmistua vuoden 2017 lopulla. Datakeskuksen konesalin tietokoneet synnyttävät tulevaisuudessa merkittävän määrän lämpöä. Nyt solmitun aiesopimuksen myötä se kerätään talteen ja johdetaan lämmittämään espoolaisten koteja ja lämmintä käyttövettä. Lämmön kerääminen alkaa siinä vaiheessa, kun lämpöä syntyy riittävästi. Tämä tapahtuu todennäköisesti vuoden 2019 alussa.

”Soneran datakeskuksessa syntyy tulevaisuudessa lämpöä jopa 200 gigawattituntia vuodessa. Lämmön määrä vastaa esimerkiksi Imatran kokoisen kaupungin vuotuista lämmön tarvetta. Tavoitteenamme on kierrättää vähintään 80 % syntyneestä lämmöstä ja tämän yhteistyön avulla pääsemme tavoitteeseemme”, sanoo Soneran kiinteistöyksikönjohtaja Pasi Miettinen.

”Meille Fortumissa yhteistyö Soneran kanssa on osa systemaattista hukkalämpökohteiden hyödyntämistä kaukolämpönä. Pyrimme ottamaan alueellisesti talteen kaiken muuten hukkaan menevän lämpöenergian. Soneran datakeskuksen hukkalämmön hyödyntäminen on myös yksi askel kohti hiilineutraalia kaukolämpöä Espoossa. Yksistään tämä hukkalämpökohde kattaa lähes 10 % kaukolämmön tarpeesta Espoon alueella”, sanoo kehitysjohtaja Niko Wirgentius Fortumin City Solutions -liiketoiminnasta.

Datakeskus käyttää uusiutuvaa sähköenergiaa

”Soneran datakeskus tulee olemaan Suomen modernein ja energiatehokkain datakeskus. Käytämme datakeskuksessa vain uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettua ns. vihreää sähköä”, sanoo Miettinen.

Datakeskus auttaa Soneran asiakkaita liiketoiminnan digitalisoitumisessa tarjoamalla luotettavia pilvipalveluita sekä IoT (Internet of Things, asioiden internet)- kapasiteettia. Datakeskus liitetään suoraan merkittävimpiin globaaleihin pilvipalveluihin. Lisäksi Sonera kumppaneineen tarjoaa paikallisia pilvipalveluita täydentämään globaalia tarjoamaa.

Vuoden 2017–2018 vuodenvaihteessa valmistuvassa datakeskuksessa on yli 30 000 m2 ja sinne mahtuu jopa 200 000 palvelinta. Datakeskuksen kapasiteetti on 24 MW.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

23.3.2022

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus mahdollistaisi alle 30-neliöisen pihasaunan tai varaston rakentamisen ilman lupaa

Hallitus on sopinut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Eduskuntaan viedään syksyllä esitys, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet, miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan.

keittiöremontti

20.5.2022

Suunnittelu ja pohjatyöt takaavat onnistuneen keittiöremontin

Espoon Kivenlahdessa remontoidaan 72-neliösen kerrostaloasunnon keittiötä. Remontin toteuttaja, osakas Pekka Vass kertoo, että parhaiten keittiöremontista selviää kun suunnittelee sen hyvin ja tekee pohjatyöt huolella. "Kannattaa ehdottomasti palkata suunnittelija", hän sanoo.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

20.4.2022

Kaupallinen yhteistyö

Kerrostaloyhtiö Espoossa tiputti kaukolämmön kulutustaan lähes 20 prosenttia älylämmityksen avulla

Taloyhtiö As Oy Espoon Tuulenvireessä nautitaan lähes 20 prosenttia paremmasta energiatehokkuudesta Wattisen ensimmäisen käyttövuoden jälkeen – ja jännitetään, kuinka paljon säästöjä onnistutaan tänä vuonna tekemään talven 2022 kulutuspiikkien aikana. Älylämmitysjärjestelmän käynnistys Wattisen kanssa ylitti vuonna 2005 valmistuneen espoolaistaloyhtiön odotukset. Taloyhtiön hallituksen tekemässä kartoituksessa arvioitiin investoinnin olevan kannattava, mikäli se onnistuisi tuomaan lämmityskustannuksiin vähintään 10 prosentin […]

Wattinen

20.10.2021

Kaupallinen yhteistyö

Rivitalon energiakulut aisoihin

Pian alkava Hattelmalantie 8–10:n energiaremontti rahoitetaan Nordean historian ensimmäisellä vihreän taloyhtiön lainalla. – Vihreä rahoitus ohjaa tulevaisuudessa taloyhtiöiden korjauksia energiatehokkuuden parantamiseen, arvioi Kimmo Karvinen. 1970-luvun rivitalon maalämpö, aurinkosähkö ja muut energiatehokkuusparannukset rahoitetaan energian säästöllä.

HSY

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti