Ihminen oleskelee sisätiloissa keskimäärin 90 % elämästään, joten ei ole yhdentekevää minkälainen sisäilma omassa asuintalossa on. Sisäilmayhdistys on laatinut seuraavat terveen talon tuntomerkit:
1. Oikea huonelämpötila on kaiken A ja O, talvella 20-22 astetta. Asumisterveysasetuksessa asunnon huonelämpötilan toimenpiderajaksi lämmityskaudella on asetettu +18-26 °C. Vastaavasti rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukaan, on oleskeluvyöhykkeen huonetilan lämpötilan suunnitteluarvona pidettävä talvella 21 °C. Säädä itsellesi sopiva lämpötila.
2. Rakennuksen koneellinen ilmanvaihto on pidettävä päällä jatkuvasti sisälle kertyvien epäpuhtauksien poishuuhtelemiseksi, ei esimerkiksi vain ruoanvalmistuksen aikana. Oikein toimiva ilmanvaihto ei aiheuta melua eikä vetoa. Vaadi, että talosi ilmanvaihto on kunnossa ja oikein säädetty.
3. Makuuhuoneiden ilmanvaihdosta yön aikana tulee huolehtia jättämällä väliovet auki. Kylpyhuoneen ilmanvaihto on liian pieni jos peili höyrystyy lyhyen suihkun aikana.
4. Liesituuletin tai -kupu on tarpeen joka keittiössä. Sen toiminta on varmistettava pesemällä tai vaihtamalla rasvasuodatin 2-3 kuukauden välein.
5. Ristiveto on paras tapa tehostaa tuuletusta ajoittain, pitkäksi aikaa auki jätetyt ikkunat hukkaavat lämmitysenergiaa turhaan.
6. Haju on viihtyisyyshaitta ja merkki mahdollisesta terveydellisestä vaarasta. Selvitä ja poista ulkoa tai rakennuksen muista osista tulevien hajujen syyt.
7. Pidä kodin pinnat puhtaina säännöllisen siivouksen avulla. Valitse helposti puhtaana pidettäviä pintamateriaaleja. Vältä kokolattiamattoja ja rosoisia pintoja.
8. Varmista, että pölynimurin poistoilman suodatin on kunnossa ellet käytä keskuspölynimuria. Tuuleta imuroinnin jälkeen ilmaan jääneet pienet pölyhiukkaset pois.
9. Huonekohtaiset ilmansuodattimet riittävät yleensä pölyjen poistamiseen vain yhden huoneen ilmasta ja siihenkin vain silloin, kun ne ovat puhtaita ja kunnossa.
10. Useat tekijät (mm. yli 23 asteen lämpötila, pölyisyys, formaldehydi) aiheuttavat kuivuuden tunnetta. Suomessa ilman kostutus on tarpeen vain sydäntalvella. Höyrykostutin on paras vaihtoehto, muut tyypit ovat ongelmallisia. Pidä kostutin puhtaana, homeet ja bakteerit lisääntyvät vedessä ja märillä pinnoilla.
11. Kosteus ei saa olla liian korkea (yli 40 %); homekasvusto ja pölypunkit saavat silloin lisääntymiseensä tarvittavan veden. Kosteus ei missään tapauksessa saa tiivistyä ikkunoihin ja ulkoseinille.
12. Vesivahingon kostuttama tai muuten kastunut materiaali on kuivattava nopeasti tai vaihdettava uuteen home- ja lahohaittojen estämiseksi.
13. Vältä haisevia sisustus- ja pinta- tai muita materiaaleja. Tuuleta uusia materiaaleja kunnes haju on haihtunut. Maalaa käsittelemättömät haisevat lastulevypinnat.
14. Vältä asumista remontoitavassa asunnossa. Käytä vesiohenteisia mahdollisimman hajuttomia maaleja ja lakkoja. Käytä listoja ja nauloja mieluummin kuin liimaa ja kittejä. Varo kosteuden sulkemista rakenteiden sisään. Varo rakennuspölyä. Huolehdi riittävästä ilmanvaihdosta.
15. Mittauta asuntosi radonpitoisuus, jos asut pientalossa soramaalla tai kalliolla.
16. Ajattele kanssaihmisiäsi. Sisätiloissa tupakointi vaarantaa kaikkien samoissa huoneissa oleskelevien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin. Muista, että lemmikkieläimet aiheuttavat helposti allergioita.
Lisää sisäilmaan liittyvistä asioista löytyy Sisäilmayhdistyksestä.
Hengitysliitto sekä Allergia- ja Astmaliitto tarjoavat asukkaille puhelinneuvontaa.
Allergianeuvontapalvelun tuottaa Allergia- ja Astmaliitto.
Allergianeuvonta, puh. 0600 14419
Lisätietoa ja palveluajat Allergia- ja Astmaliiton sivuilta
Sisäilma- ja korjausneuvontapuhelin on maksuton palvelu, jonka tuottaa Hengitysliitto yhteistyössä Allergia- ja Astmaliiton kanssa. Sisäilma- ja korjausneuvonta, puh. 020 757 5181
Lisätietoa ja palveluajat Hengitysliiton sivuilta
Jos asukas kokee sisäilman huonoksi, täytyy tehdä sisäilmaselvitys. Selvityksen teossa auttaa THL:n kehittämä toimintamalli sisäilmatilanteiden selvittämiseen. Tärkeintä on kuitenkin ehkäistä ongelmia hyvällä kiinteistönpidolla.
Kodin sisäilman laatu vaikuttaa paitsi asumisviihtyvyyteen, myös asukkaan terveyteen. Sisäilman laatuun taas vaikuttavat muun muassa valitut pintamateriaalit, ilmanvaihdon toiminta ja ylläpito sekä omat teot. Jokainen asukas voi parantaa sisäilmaa omilla toimillaan.
Vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän täytyy olla säädetty oikein, jotta lämmitysenergiaa ei kulu hukkaan ja asunnoissa saavutetaan viihtyisät sisäolot. Jos rakennuksen lämmitysverkosto on epätasapainossa, voi eri asuntojen sisälämpötilojen välillä olla suuria eroja.
Rakennuksen asumisviihtyvyyteen vaikuttavat keskeisesti asumisterveys ja esteettömyys. Muun muassa sisäilman laadulla ja äänieristyksellä on paljon merkitystä. Asumisviihtyvyyteen tulee panostaa jo rakennusvaiheessa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään