Sähkölaitteesta tai sähköasennuksesta alkaneita tulipaloja kirjattiin viime vuonna pelastustoimen PRONTO-tietokantaan 2 340, kertoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes).
Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta.
Viime vuonna sähköliedestä tai -uunista sai alkunsa 820 tulipaloa. Liedestä alkaneita paloja on Tukesin mukaan vuodesta toiseen eniten.
– Yleisin palon aiheuttaja on lieden unohtuminen päälle tai sen kytkeytyminen päälle vahingossa tavalla tai toisella, jolloin lieden päällä tai lähettyvillä olevat materiaalit syttyvät ja palo leviää yleensä melko nopeasti läheisiin rakenteisiin, sanoo Tukesin ylitarkastaja Jukka Lepistö.
Valaisimista sai alkunsa 180 paloa, sähköjohdoista ja kaapeloinneista 110, sähkökiukaista 100, mikroaaltouuneista 80, pyykinpesukoneista 60 ja lämmityslaitteista 60.
Pienelektroniikan akuista ja latureista syttyneitä paloja kirjattiin noin 110. Akku- ja laturipaloja on kirjattu omana ryhmänään vasta muutaman vuoden ajan, ja niiden määrä on noussut vuosi vuodelta. Palojen määrä ei silti ole kovin suuri suhteessa kodeissa olevien akkujen ja latureiden määrään.
Osa sähköpaloista johtaa rakennusten tuhoutumiseen, ja paloissa menehtyy joka vuosi ihmisiä. Sähkölaitteesta alkaneen palon syynä on usein ihmisen toiminta: huolimattomuus, käyttö- ja asennusohjeiden vastainen toiminta tai sähkölaitteen huollon laiminlyönti.
Myös ihmisen toimintakyky vaikuttaa paloturvallisuuteen. Jos läheinen ei enää kykene käyttämään sähkölaitteita turvallisesti, hänen kanssaan voi käydä läpi kodin vaaranpaikkoja ja lisätä näin kodin sähköturvallisuutta.
Jos esimerkiksi lieden käyttö aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita, sen voi kytkeä kokonaan pois käytöstä. Kuumenevat lamput kannattaa vaihtaa led-lamppuihin, ja palovaroittimen toimivuus on hyvä tarkistaa testinapista. Turhat ja väärissä paikoissa sijaitsevat jatkojohdot on syytä poistaa.
Eri kokoiset akkuvarastot ovat muutaman viime vuoden aikana yleistyneet niin pienissä kuin suurissakin kiinteistöissä. Ne voivat olla fiksu sijoituskohde, joskaan ne eivät sovellu läheskään kaikkiin taloyhtiöihin. Helsinkiläisessä Eskolantie 4:ssä on yksi Suomen ensimmäisistä akkuvarastoista.
Kotiakku on osa kodin sähköjärjestelmää, joten sen soveltuvuus, sijoitus ja turvallinen asennus on suunniteltava huolellisesti jo ennen hankintaa. Kotiakku tuo kodin sähkökeskukselle suuren lisäkuorman, mikä täytyy ottaa huomioon, jotta keskus ei ylikuumene.
Aurinkosähkön varastointi kotiakkuun ei ole vielä taloudellisesti kannattavaa kotitalouksille, ilmenee Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksesta. Syynä ovat akun korkeat kustannukset ja laitteen kuluminen.
Yleisiä öisin tapahtuvia vahinkoja ovat esimerkiksi akkupalo- ja vesivahingot. Usein akkukäyttöisiä laitteita jätetään latautumaan ilman valvontaa, jolloin niiden vikaantumista on vaikea havaita. Siksi esimerkiksi matkapuhelimen lataaminen yöunien aikana ei ole suositeltavaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään