Suomessa syntyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä, josta vain noin puolet päätyy hyötykäyttöön, kertoo kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli. Ilmastotavoitteiden kiristymisen myötä rakennus- ja purkumateriaalien rooli rakentamisen ohjauksessa korostuu.
Kansallinen tavoite on hyödyntää uudelleen vähintään 70 prosenttia syntyvästä purkujätteestä. Raklin ja ympäristöministeriön solmima kestävän purkamisen green deal -sopimus edistää tätä tavoitetta. Sopimuksen tavoitteena on purkumateriaalien tehokkaampi uudelleenkäyttö ja kierrättäminen.
Sopimus kannustaa kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita laatimaan purkukartoituksen kokonaisten rakennusten purkuhankkeissa ja laajoissa korjaushankkeissa. Purkukartoituksessa arvioidaan purkamisessa ja korjausrakentamisessa syntyvät haitalliset aineet ja purkumateriaalit sekä niiden kierrätettävyys.
– Kestävän purkamisen green dealilla edistetään konkreettisesti rakentamisen kiertotaloutta ja lisätään tietoa purkumateriaalien hyödyntämisestä. Sopimukseen sitoutuneet Raklin jäsenet täyttävät jo nyt tulevan rakentamislain asettamat vaatimukset rakennus- ja purkumateriaaliselvityksestä ja ovat näin ollen edelläkävijöitä kiertotalousasioissa, Raklin johtaja Mikko Somersalmi sanoo.
Raklin mukaan green deal -sopimus antaa rakennuttajille kehikon oman toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Green deal auttaa varautumaan tulevan maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksiin sekä kasvattamaan osaamista kiertotalousprosesseissa. Esimerkiksi Ilmarisella on käytössään green deal -sopimus perusparannus- ja peruskorjauskohteissaan, joita on toteutettu kymmenkunta.
– Pyrimme hyödyntämään purettavia materiaaleja joko purettavassa kohteessa tai muissa kohteissamme, Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurminen toteaa.
Nurmisen mukaan kestävän purkamisen green deal -sopimukseen olisi hyvä sisällyttää myös vaatimus toteutusvaiheen seurannasta.
– Meille tärkeä osa purkuvaiheen kiertotaloutta on purkukartoituksen lisäksi toteutusvaiheen seuranta, jolloin urakoitsijoiden täytyy konkreettisesti sitoutua tavoitteisiin ja raportoida toiminnastaan asianmukaisesti. Tämä on lisännyt myös suunnittelijoiden ymmärrystä rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä ja eri jätejakeiden kierrätyksestä, sanoo Nurminen.
Kiinteistöverotuspäätökset ja tilisiirtolomakkeet tulevat Omaveroon ja postiin maaliskuun aikana. Helsingin kaupunki kannustaa kiinteistönomistajia tarkistamaan kiinteistöjen tietojen oikeellisuuden, sillä rakennusten virheellisiä tietoja korjataan.
Helsinkiläisen taloyhtiön sisäpihalla on vanha hevostalli, joka on muutettu asuinkäyttöön. Talli oli jo purku-uhan alla, mutta Helsingin kaupungin suojelu pelasti sen. Uudistetussa tallissa on säilytetty yli sadan vuoden takainen henki.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Kiinteistövero uhkaa ensi vuonna nousta historiallisen korkeaksi, kun rakennuskustannusindeksin vuosimuutos nousee, varoittaa Rakli. Kiinteistövero on jo nyt kiinteistöjen suurin kustannuserä. Indeksikorotuksen myötä se saattaisi kansalaiset vaikeuksiin.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään