Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta. Energiatodistus on työkalu uudisrakentamisessa sekä myynti- ja vuokraustilanteissa rakennusten energiatehokkuuden vertailuun ja parantamiseen. Energiatodistusvelvoitteet koskevat vain rakennuksia, joita lämmitetään tai jäähdytetään.
Lainmuutoksella uimahallit, jäähallit, varastorakennukset, liikenteen rakennukset sekä moottoriajoneuvosuojat ehdotetaan tulemaan energiatodistusmenettelyn piiriin. Puolustushallinnon käytössä olevat rakennukset tulisivat menettelyn piiriin siltä osin, kuin rakennuksiin tai niiden käyttöön ei liity salassa pidettävää tietoa. Lisäksi väliaikaisiin rakennuksiin liittyvää poikkeusta rajattaisiin rakennuksiin, joiden käyttöaika on enintään kaksi vuotta. Myös suojellut rakennukset tulisivat menettelyn piiriin. Vain siinä tapauksessa, jos suojellun rakennuksen luonne tai ulkonäkö muuttuisi vaatimuksen vuoksi tavalla, jota ei voida pitää hyväksyttävänä, rakennus voisi jäädä edelleen menettelyn ulkopuolelle.
Lainmuutostarve johtuu Euroopan komission kannanotosta ja sen mahdollisista seurauksista. Komissio katsoi, että Suomen kansallinen lainsäädäntö ei vastaa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä siltä osin, mitä rakennustyyppejä tai rakennusten tiloja on jätetty energiatodistusmenettelyn ulkopuolelle. Energiatodistus on käytössä kaikissa EU-maissa.
Energiatodistusmenettelyn piiriin tuleminen tarkoittaa, että energiatodistus tulee hankkia ja sitä käyttää lain mukaisesti rakennuksen rakentamisen, myynnin tai vuokrauksen yhteydessä taikka esillelaittovelvoitteen vuoksi. Esillelaittovelvoite koskee tietynlaisia yleisön käyntien kohteena olevia tiloja.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan heinäkuun alusta 2016. Esityksessä ehdotetaan ennen lain voimaantuloa käyttöön otetuille rakennuksille siirtymäaikaa siten, että muutos koskisi niitä vasta vuoden 2017 alusta lukien.
Muutokseen liittyen tullaan muuttamaan myös ympäristöministeriön asetusta rakennuksen energiatodistuksesta. Asetuksessa tullaan täsmentämään noudatettavia pinta-alasääntöjä ja säädetään sovellettavista luokitteluasteikoista menettelyn piiriin tulevien rakennusten ja niiden tilojen osalta.
Energiatodistuksen sisällöllistä kehittämistä tullaan jatkamaan. Työ tehdään samanaikaisesti, kun valmistellaan uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymistä ja sen vuoksi tarvittavia säädösmuutoksia.
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Euroopan parlamentin julkistama kanta rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitykseen on nostattanut pelkoja kiinteistöjen arvonkehityksestä ja tulevista pakkoremonteista. Parlamentin näkemyksen odotetaan kuitenkin vielä lieventyvän.
Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole varattu määrärahoja asuinrakennusten energia-avustuksille. Kiinteistöalan järjestöt arvostelevat päätöstä. Asuinrakennusten korjaustarve on yhdeksän miljardia euroa ja kasvaa edelleen rakennuskannan ikääntyessä.
Tuore hallitusohjelma saa kiitosta taloyhtiöiden etua ajavalta Suomen Kiinteistöliitolta. Hallitusohjelma sitoutuu edistämään taloyhtiöiden toimintaympäristöä monella tapaa. Liitto on kuitenkin huolissaan asuinrakennusten korjaustarpeen unohtamisesta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään