Eduskunnassa käsitellään tänään tarkastusvaliokunnan mietintöä harmaan talouden torjunnasta. Tarkastusvaliokunta teetti viime vuoden lopussa selvityksen, jossa arvioitiin miten harmaan talouden torjuntatoimenpiteet ovat onnistuneet. Mietintö perustuu selvityksestä valiokunnassa käytyyn keskusteluun ja asiantuntijoiden kuulemiseen.
Rakennusala nousee edelleen mietinnössä esimerkiksi onnistumisesta. Rakennusalalla on toteutettu merkittävä määrä lainsäädäntötoimenpiteitä ja alalla on kehitetty uusia sähköisiä menettelytapoja velvoitteiden hoitamiseksi.
Rakennusalalla myös tulokset puhuvat puolestaan. Käännetty arvonlisävero ja veronumero ovat tuoneet valtion kassaan arviolta 125 miljoonaa euroa vuodessa. Viime kesänä voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus nostaa Verohallinnossa tarkempaan syyniin 6 000–10 000 havaintoa kuukausittain.
Tarkastusvaliokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että nykyiset ja uudet harmaan talouden torjuntatoimenpiteet saattavat aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa rehellisesti toimiville yrityksille. Sen mielestä sähköisten palvelujen tehostamisella valvontaa voidaan tehostaa ja hallinnollista taakkaa vähentää.
Rakennusteollisuus RT yhtyy valiokunnan huoleen ja näkemykseen siitä, että nyt on tärkeä vakiinnuttaa hyväksi havaitut käytännöt ja luoda yhteinen torjuntastrategia. Samalla on varmistuttava, että ne tuottavat tavoiteltuja hyötyjä kuten verotulojen kasvua ja kilpailun tervehtymistä.
”Vaikka rakennusala on taistellut etulinjassa harmaata taloutta vastaan, meillä ei ole syytä tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Esitämme tehtäväksi perusteellisen selvityksen harmaan talouden torjuntatoimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta rakennusalalla seuraavalla hallituskaudella. Selvitys tulisi tehdä yhdessä viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa”, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa.
”Uusia lainsäädäntötoimia ei rakennusalalle tule nyt tehdä, vaan on keskityttävä varmistamaan verottajan ja muiden viranomaisten toiminnan tehokkuus sekä keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto”, Tapio Kari summaa.
Vastaanottotarkastuksen pöytäkirjaan tulee merkitä kaikki virheet sekä niihin liittyvät vaatimukset. Sen lisäksi on merkittävä virheet, joiden osalta urakoitsijaan ei kohdistu vaatimuksia, ja sekin, miksi ei.
Tilaajille
Urakoitsijan mahdollisesti tekemät virheet olisi hyvä havaita kahden vuoden sisällä korjausurakan valmistumisesta. Sen jälkeen urakoitsijan saaminen vastuuseen vaikeutuu. As Oy Merenkäynnissä toteutetun saumaustyön urakoitsija vältti vastuunsa, sillä virheet havaittiin vasta 11 vuoden kuluttua.
As Oy Iisalmen Vapaaherttualla menee hyvin. Talous on kunnossa, korjaustarpeita tarkastellaan kymmenen vuoden aikajänteellä, ja yhtiö sai vastikään Vuoden taloyhtiöteko -palkinnon. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Heikki Lämpsän mukaan syynä on hallituksen ja isännöitsijän hyvä yhteistyö.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Korkein oikeus on tuoreessa ratkaisussaan pohtinut, onko linjasaneerauksen yhteydessä havaittu virhe työnaikainen vai takuuaikainen. Kyseessä oli kylpyhuoneen tulviva lattiakaivo. Lopputulos määrää, onko asiassa saatavissa korvausta.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään