Rakennus- ja remonttivirhevalitukset kuormittavat kuluttajariitalautakuntaa – voiko lausunnolla oleva laki muuttaa tilannetta?

Lausuntokierroksella oleva maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus tai nyttemmin kaavoitus- ja rakentamislakiuudistus on yksi hallituksen suurimmista lakiesityksistä. Laissa on lähes 800 sivua ja noin 400 pykälää.

Lausuntokierroksella olevan uudistuksen yhtenä tavoitteena on rakentamisen laadun parantaminen.

– Pyrimme tekemään vastuusääntelystä sellaista, että se kannustaa urakoitsijaa tekemään priimaa kerralla, sanoo ympäristöministeriön rakennukset ja rakentaminen -yksikön päällikkö Kirsi Martinkauppi YLE:n haastattelussa.

Rakentamisen laatua parannettaisiin siis ehkäisemällä ongelmia jo ennalta. Uutta olisi esimerkiksi, että vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat myös velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi.

Jos tavoite toteutuu, sen pitäisi näkyä ennen pitkää myös muun muassa kuluttajariitalautakunnassa, jossa rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvien valitusten määrät ovat kasvaneet ja kasaantuneet.

– Hakemusten määrä on kaiken aikaa ollut nousussa eikä lautakunta ole kyennyt yhtenäkään vuonna ratkaisemaan samaa määrää kuin mitä on tullut vireille eli niitä on sitten siirtynyt seuraavalle vuodelle, ylitarkastaja Timo Maso kuluttajariitalautakunnasta sanoo YLE:lle.

Hakemusten kasautumista selittää valitusten määrän kasvun lisäksi muun muassa henkilöstön vaihtuvuus ja vaikkapa sähkö- tai putkiasennusvalitusten mutkikkuus.

– Se on varmasti kaikkien toimijoiden yhteinen toive, että asiat hoituisivat jatkossa pikemminkin hyvin kuin huonosti ja kiistojen määrä tätä kautta vähenisi, Maso sanoo.

Mutta käykö näin? Lue asiantuntijoiden kommentit YLE:n artikkelista tästä!

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

1.7.2015

Rakennushankkeen eri urakkamuodoista

Urakkamuodolla tarkoitetaan rakennushankkeen osapuolten sopimusrakenteen organisointitapaa. Urakkamuodolla on keskeinen vaikutus työtä tilaavan yhtiön sopimuksiin ja vastuisiin ja oikean urakkamuodon valinta onkin yksi onnistuneen rakennushankkeen perusteista. Urakkamuodot on mahdollista jaotella tilaajan ja rakennusurakoitsijan välisen suoritusvelvollisuuden, urakoitsijoiden keskinäisten suhteiden tai urakan maksuperusteen mukaan.

5.7.2016

Uusi Rakennustuoteinfo-sivusto auttaa varmistumaan rakennustuotteiden kelpoisuudesta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on avannut uuden verkkosivuston, joka auttaa selvittämään, millä menetelmällä rakennustuotteen kelpoisuus voidaan osoittaa. Jos rakennustuotteet eivät ole kelpoisia, rakennusvalvontaviranomainen ei välttämättä hyväksy rakennusta käyttöön otettavaksi. Muutostyöt voivat olla hankalia ja kalliita.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti