Onnettomuustutkimuskeskus parantaisi kerrostalojen paloturvallisuutta

Onnettomuustutkintakeskus suosittaa ympäristöministeriötä ryhtymään useisiin toimiin kerrostalojen paloturvallisuuden kohentamiseksi.

– Toivomme ministeriöltä pitkän aikavälin suunnitelmaa siitä, asennetaanko uusiin ja peruskorjattaviin kerrostaloihin ja mahdollisesti muihin asuinrakennuksiin automaattinen sammutuslaitteisto, sanoo Onnettomuustutkimuskeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi.

Paloturvallisuutta säännellään ja ohjataan sekä sisä- että ympäristöministeriöissä. Ympäristöministeriö valmistelee rakentamisen säädökset ja sisäasiainministeriö vastaa pelastustoimesta. Onnettomuus-tutkimuskeskukselle antaman lausunnon mukaan ympäristöministeriö lupaa tutkia asiaa joissain erityistapauksissa, muttei halua laatia suunnitelmaa sprinklauksen käyttöönotosta. Sisäministeriön pelastusosasto sen sijaan pitää suositusta erityisen hyvänä.

– Lausuntojen perusteella ministeriöt näkevät riskien ja paloturvallisuuden kehittämisen aiheuttamien kustannusten suhteen hyvin eri tavoin. Erimielisyys johtaa voimavarojen tuhlaamiseen, huomauttaa Nurmi.

Nurmen mukaan Suomessa viimeiset 15 vuotta käyty keskustelua automaattisen sammutusjärjestelmän tarpeellisuudesta puolesta ja vastaan. – Tämä ministeriöiden ja rakennusalan sisäinen kissanhännänveto ei johda mihinkään. Sama koskee rakentamisen toimialaa, jossa toiset haluavat kaikki rakennukset sammutusjärjestelmän piiriin, toiset taas eivät mitään. Tästä johtuen olisi hyvä tehdä suunnitelma tarkoituksenmukaisesta sprinklauksesta.

Nurmi muistuttaa, että kun Sipilän hallituksen tavoitteena on uudistaa rakentamisen säädöksiä, suunnitelma voitaisiin tehdä samassa yhteydessä. – Selvityksessä olisi hyvä tarkastella, minkälainen tilanne meidän rakennuskannassamme on paloturvallisuuden kannalta ja arvioida tulevaa uudisrakentamista ja vanhan rakennuskannan peruskorjausta sekä mitä hyötyjä ja kustannusvaikutuksia sprinklauksesta seuraisi, arvioi Nurmi.

Orpo: Automaattinen sammutusjärjestelmä kaikkeen rakentamiseen

Pelastustoimesta vastaava sisäministeri Petteri Orpo katsoo, että asumisen paloturvallisuudessa Suomi ei ole Euroopan kärkimaita.

– Yksi tehokas keino paloturvallisuuden parantamiseen olisi asuinrakennusten automaattisen sammutusjärjestelmän eli sprinklauksen lisääminen ja ulottaminen kaikkeen rakentamiseen.

– Rakentamismääräysten uudistamisen kannalta tärkein tavoite on, että asuinrakennusten hyvä paloturvallisuustaso voidaan taata yhtäläisesti riippumatta siitä mitä rakennusmateriaaleja on käytetty. Ratkaisujen pitää olla myös sellaisia, että ne ovat teknisesti toteutettavissa ja rakennuksen käytön aikana ylläpidettävissä ilman, että kustannukset kohtuuttomasti lisääntyvät, muistuttaa Orpo.

Uudet sprinklatut puukerrostalot paloturvallisia

Nurmen mukaan sammutusjärjestelmän laajentamisessa tulee hakea tasapainoa tavoitteiden ja tarkoituksenmukaisten ratkaisujen kesken.- Jos automaattinen sammutusjärjestelmä sammuttaa palon ensivaiheessa, se laskee savun alas ja helpottaa nopeaa turvallista pelastautumista.

Suomessa voidaan rakentaa puukerrostalo kahdeksaan kerroksen asti, mikäli se varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. Nurmi ei usko että EU:n piirissä saataisiin yhtenäistä unionin kattavaa säädöstä asiassa, koska kussakin maassa on hyvin erilaisia rakentamisen tapoja ja käsityksiä turvallisuudesta.

Nurmi ihmettelee puualan tavoin, että julkisuudessa kaikki puurakennusten palotilanteet käsitellään samalla tavoin riippumatta siitä onko kyseessä vanha vai uusi rakennus. – Ei sata vuotta vanhaa puutaloa voida verrata palotilanteissa nykyaikaiseen puurakentamiseen. Materiaalit ja koko rakentamisen järjestelmä ovat uudessa teollisessa puurakentamisessa aivan toiset kuin ennen. Uutta sprinklauksella varustettua puurakentamista emme ole onneksi saanetkaan tutkinnan kohteeksi.

– Vanhassa puurakentamisessa ei ole huomioitu pelastautumista tai poistumisteitä eikä suunniteltu rakennuksen osastointia mahdollisten palotilanteiden varalta puhumattakaan, että niitä olisi sprinklattu. Tämä olisi hyvä muistaa kun vanhojen puutalojen palotilanteista julkisuudessa kerrotaan, huomauttaa Nurmi.

Kaikki rakentamisen materiaalit säädöksissä samalle viivalle

Nurmen mielestä ympäristöministeriön tulisi paloturvallisuusselvityksessä ottaa huomioon myös uusien rakennusmateriaalien tulo markkinoille. Esimerkiksi massiivipuulevyt käyttäytyvät palotilanteissa eri tavoin kuin perinteinen puurakentaminen.

– Irtaimisto muodostaa varsinkin palon alkuvaiheessa merkittävän osan palokuormaa ja siitä aiheutuva savu estää pelastautumisen. Rakennuksen materiaalit tulevat tarkasteluun palotilanteissa myöhemmin, kun arvioidaan niiden kestävyyttä.

Liimapuu on saanut paremman paloluokituksen kuin teräspalkki, koska liimapuu säilyttää kantavuutensa pitkään hiiltyneenäkin.

– Onhan tässä keskustelussa nähtävissä myös kilpailutilanne eri rakentamisen materiaalien välillä. Kukin puhuu omasta puolestaan. Juuri siksi on tarvetta päivittää tilannetta myös uusien materiaalien ja rakentamisen järjestelmien kannalta sekä laatia kattava suunnitelma sammutusjärjestelmän tarpeellisuudesta, perustelee Nurmi.

Nurmen mielestä ekologisen, vähähiilisen puurakentamisen kasvun trendiin tulee myös palosäädöksissä varautua. – Olen vakuuttunut, että puulla voidaan rakentaa aivan yhtä turvallisesti kuin muillakin materiaaleilla.

Nurmi pitää sekä perinteistä taulukkomitoitusta että toiminnallista palomitoitusta rinnasteisina paloluokituksen määrittelyn keinoina. Tulevaisuuden eräs painopiste paloturvallisuuden kehittämisessä on Nurmen mielestä palvelutalojen ja hoitolaitosten poistumisturvallisuuden kehittäminen. – Kun asukkaiden oma toimintakyky on rajoittunut tai alentanut, ei aina pärjätä samoilla ratkaisuilla kuin työssäkäyvien ihmisten asunnoissa.

Nurmi pitää rakentajan oikeusturvan kannalta arveluttavana sitä, että paikallisten rakennusvalvojien tulkinnat rakentamisen säädöksistä poikkeavat niin paljon toisistaan.

– On kestämätöntä jos jossain toisessa kunnassa sallitaan tietyt ratkaisut materiaalien ja ratkaisujen käytössä ja toisessa taas kielletään. Ei se tuli palotilanteissa käyttäydy eri tavoin ei kunnissa.

– Nyt kun ympäristöministeriöllä ei ole suoraa ohjausvaltaa kuntien toimintaan, olisi hyvä keskittää pelastustoimen valtaa uusiin itsehallintoalueisiin, jotta saisimme yhtenäiset käytännöt koko maahan, sanoo Nurmi.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

24.11.2021

Uusi kerrostalojen maalämpöyhtiö keräsi miljoonasijoituksen – tähtäimenä koko Eurooppa

Voltan Lähienergia haastaa kaukolämmön kehittämällään maalämpöön perustuvalla uudenlaisella lämmitys- ja viilennyspalvelullaan. Kalliin kertainvestoinnin sijaan Voltan tarjoaa uusien kerrostalojen rakennuttajille ja asuntojen ostajille edullisen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon nousevien kustannusten kaukolämmölle. Voltan tekee itse investoinnin lähienergiajärjestelmiin, vastaa maalämmön teknisestä toteutuksesta ja jää taloyhtiölle pitkäaikaiseksi lämmöntuottajaksi.

21.3.2022

Venäläisten omistamat kerrostalot herättävät huolta Hangossa

Kerrostalon asukkaista tuli yllättäen pakotteiden uhreja Hangossa: asukkaat ovat huolissaan, kun sähköt ovat olleet poikki eikä omistajiin saa yhteyttä. Sekä USA:n että EU:n pakotelistalla olevien Boris ja Roman Rotenbergin omistamissa kahdessa kerrostalossa Hangon Lappohjassa on yli 60 asuntoa, mutta asukkaita on vain vajaassa 20 huoneistossa. Asukkaiden pelkona on mm.

24.3.2022

Nyt on jo kiire, jos haluat ilmalämpöpumpun kesäksi

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurimmat investoijat olivat pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 % lämmityksestä.

28.4.2022

Nyt on aika estää lokkien pesintäaikeet katoille. Lokkitarkkailija suosittelee pelotteita ja katolla liikkumista

Hämeenlinnassa herättiin parisen vuotta sitten lokkiongelmaan. Lokit valloittivat yhä enemmän keskustan kerrostalojen kattoja pesimispaikakseen. Kirkuna, ulosteet ja poikasiaan suojelevien lokkien hyökkäily kasvoivat sellaisiin mittoihin, että jotain oli tehtävä.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti