Ongelmavuokralaisiin voi ja pitää varautua

Julkisuudessa on viime aikoina ollut uutisia ongelmatilanteista vuokralaisten kanssa. Lahdessa vuokralainen oli tuhonnut asunnon käyttökelvottomaksi; tapetut oli revittu, lattiakaivo irrotettu ja kaiken päälle viemäriputket oli katkottu rälläkällä. Turussa asunto oli laitettu yhtä huonoon kuntoon, kun ruuat olivat mädäntyneet jääkaappiin, roskavuoret täyttäneet asunnon ja tapetit olivat menneet pilalle roiskeiden ja elintarvikkeiden jäljistä.

-Turussa vuokralainen sai ehdollisen vankeustuomion ja joutui korvaamaan vahingot, mutta haitta nousee väkisinkin aineellisia vahinkoja suuremmiksi. Yksityisten vuokranantajien pitää varautua mahdollisiin ongelmavuokralaisiin, jotta Lahden ja Turun tilanteilta voidaan välttyä, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

Digitalisaatio etenee

-Digitalisaatio on vain positiivinen asia, mutta varsinkin yksityisten vuokranantajien pitää huomata, että vuokralaiset saattavat myös välittää asuntoa eteenpäin netissä vuokranantajan tietämättä, Koro-Kanerva huomauttaa.

-Vaikka ehdottomasti suurin osa vuokralaisista on kunnon kansalaisia, ei vuokranantaja saa luottaa kaikkeen, mitä vuokralainen kertoo. Vuokranantajan hyväntahtoisuuden pitää tässä yhteydessä tarkoittaa neuvotteluhalukkuutta ja joustavuutta, ei sinisilmäisyyttä, alleviivaa Koro-Kanerva.

Asuntosijoittajalta vaaditaan tietotaitoa vuokraamiseen

Vuokralaista valitessa pitää olla pokkaa selvittää asioita ja kysyä kriittisiä kysymyksiä. Vuokranantajalla on oikeus tarkistaa tulo- ja luottotiedot ja saada niistä kirjalliset dokumentit. Yksittäiset merkinnät luottotiedoissa eivät automaattisesti tee kenestäkään huonoa vuokralaista, mutta vuokranantajan pitää tehdä tarkistus ja tunnistaa riskit.

-Joku voi väittää, että kolme vuotta sitten jäi yksi puhelinlasku maksamatta, mutta todellisuudessa luottotiedoista löytyykin sivukaupalla merkintöjä. Tarkistusten lisäksi vuokralaiselle kannattaa esittää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

  • Miksi muutat?
  • Mitä teet?
  • Haluaisitko kertoa itsestäsi jotain muuta?

Urkkimatta yksityiselämään kuuluvia asioita vuokralaiskandidaatille annetaan siis mahdollisuus itse kertoa elämästään ja suunnitelmistaan. Jos hälytyskellot soivat, ei pidä vuokrata, Koro-Kanerva luettelee.

Tällä hetkellä vuokramarkkina saattaa olla sellainen, että vanhan lähtiessä asuntoon ei löydy uutta vuokralaista heti. Hätäpäissään ei kuitenkaan kannata ottaa sellaista vuokralaista, jonka taustat tai tarinat epäilyttävät.

-Vuokrasuhteen aikana ei riitä, että odottelee vuokrarahojen vain tippuvan säännöllisesti tilille. Vuokralainen on asiakas. Vuokranantajan pitää aika ajoin olla yhteydessä vuokralaiseen ja sopia käynnistä asuntoon. Silloin pysyy kärryillä paitsi vuokralaisen tilanteesta, mutta myös asunnon tilanteesta, Koro-Kanerva kannustaa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

8.5.2018

Yksityinen vuokranantaja ei metsästä pikavoittoja – riskeistä pitää puhua

Asuntosijoittamiseen ja vuokranantamiseen liittyvät riskit ovat nousseet keskusteluun entistä voimakkaammin. Samaan aikaan mediassa on esillä myös asuntosijoittamisella rikastuminen. Suomen Vuokranantajien mielestä on hienoa, että asuntosijoittamisesta puhutaan paljon, mutta riskit pitää ymmärtää entistä paremmin.

25.5.2018

Timo Nieminen – rakentava vaikuttaja

Kiinteistöliiton tuore puheenjohtaja Timo Nieminen on pitkän linjan rakentaja. Työssään hän on tottunut sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, mikä on vaatinut asettumista myös vastapuolen asemaan. Tälle kokemukselle on käyttöä valtakunnallisessa järjestössä, jota on rakennettu jo toista vuosisataa.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

5.4.2022

Siivottomat roskikset houkuttelevat jyrsijöitä

Pääkaupunkiseudulla on arvioitu olevan rottia yhtä paljon kuin ihmisiä eli noin 1,5 miljoonaa. Rotta löytää ruokapaikalle hajun perusteella. Se voi kulkea ruuanhakumatkalla 3–4 kilometriäkin saadakseen 30–40 grammaa ruokaa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti