Omistajilla vastuu asuinrakennusten korjaamisesta

Vastuu asuinrakennusten ylläpidosta ja korjaamisesta on omistajilla. Kiinteistöliiton mukaan suunnitelmallisella kiinteistönpidolla ja korjaustoiminnalla asuntojen omistajat varmistavat, että rakennukset toimivat tarkoituksenmukaisesti ja tarjoavat hyvät asuinolosuhteet, säilyttäen myös omistuksien arvon.

Jos rakennuksien annetaan rapistua, vastuu arvon putoamisesta on myös omistajalla. Omistamisen vastuuta ei voi eikä tule siirtää esimerkiksi viranomaisille sääntelyä lisäämällä. Aihepiiri nousi vahvasti esille tänään, kun julkistettiin valtakunnallinen Asuinrakennusten korjaustarve –tutkimusraportti.

Kiinteistöliitto kannustaa asuntojen omistajia hyödyntämään kaikille tarjolla olevia hyviä kiinteistönpidon käytäntöjä. Näitä käytäntöjä myös kehitetään jatkuvasti kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijoiden, tutkimuslaitosten ja viranomaisten yhteistyönä.

”Omistajan eurot ovat normeja tehokkaampi tapa kohdentaa asuinrakennusten korjaukset ja kiinteistönpito oikeisiin osoitteisiin. Kehitetyt kiinteistönpidon mallit asettavat laatutasovaatimukset hyville toimintatavoille. Uuden rakennuksen ja vanhan rakennuksen peruskorjauksen suunnittelijoiden tulisi sisällyttää suunnitelmiinsa myös valmis huolto- ja korjausohjelma rakennuksen elinkaarelle”, toteaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Kotitalousvähennys taloyhtiöremonteista toisi vakautta korjaamisen tukiin

Mikäli valtion viranomaiset haluavat taloudellisesti tukea asuntojen korjausrakentamista, tulee käytettävissä olevien tukien olla ennakoitavissa yhtä budjettivuotta pidemmällä aikavälillä, eikä vaihdella villisti vuodesta toiseen. Yksistään tällä vuosikymmenellä on jo ollut sekä runsaskätisen tuen jaksoja (vuosikymmenen vaihteessa ja 2013 – 2014) että minimaalisen tuen jaksoja (erityisesti vuosi 2015).

Kiinteistöliiton useaan otteeseen esittämä kotitalousvähennyksen ulottaminen asunto-osakeyhtiöiden tilaamiin korjauksiin olisi perusta vakaalle tukimallille. Se olisi myös hallinnollisesti kevyt toteuttaa henkilöverotuksen osana, eikä vaatisi korjausavustuksien tapaista hallintobyrokratiaa valtion- ja kuntien viranomaisilta.

Kiinteistö- ja rakennusalan tilastotuotanto peruskorjaustarpeessa

Kiinteistö- ja rakennusala muodostaa merkittävän osan kansallisvarallisuudesta ja kansantuotteesta, jonka kehittymistä kuvaavien keskeisen tilastojen tuottaminen on varmistettava ja avaintilastojen laajuutta, tarkkuutta ja vertailtavuutta kehitettävä. Tilastointitapoja uudistettaessa tulee myös varmistaa, että murroskohtiin ei jää haitallisia katkoskohtia. Asuinrakennusten korjausrakentamisen tilastossa tämä toteutui vuosien 2012 ja 2013 kohdalla.

Lähes 90 000 asunto-osakeyhtiön osakkaat omistavat n. 1 200 000 asuntoa eli yli 40 % kaikista asunnoista. Tilastokeskuksen Asunto-osakeyhtiöiden talous –tilasto on yksi keskeisistä kehitystyötä vaativista tilastoista lakkauttamisen sijaan.

”Noin 70 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta on asunnoissa. Tämän varallisuuden johtaminen edellyttää laadukasta ja kattavaa tilastotuotantoa alan perusasioista. Muuten kokonaisuuden hallinta on mahdotonta”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Asuinrakennusten korjaustarve -raportti (pdf-tiedosto)

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

10.11.2016

Taloyhtiön ja osakkaan kunnossapitovastuut selville helposti

Taloyhtiön osakas on siinä mielessä onnekas, ettei hänen tarvitse maksaa kaikkia asuntonsa korjauksia itse. Tietynlaiset viat ja vauriot korjaa taloyhtiö. Kunnossapito- ja korjausvastuista määrätään asunto-osakeyhtiölaissa mutta vain pääpiirteittäin.

21.5.2021

Uuden lain virhevastuu uhkaa nostaa remonttikuluja

Taloyhtiöiden remonttikustannukset voivat nousta, jos maankäyttö-¬ ja rakennuslain uudistukseen ujutettu vastuunjako toteutuu, epäilevät asiantuntijat. Hallitus haluaa puuttua rakentamisen laatuun Suomessa. Sen seurauksena maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa mittava rakennushankkeiden virhevastuuta koskeva uudistus.

1.7.2015

Hallituksen ja isännöitsijän vastuuvapaus

Kevään yhtiökokouskausi on jälleen käynnissä ja samassa yhteydessä punnitaan taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän vastuuta tilikauden aikana tapahtuneista asioista. Taloyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous, ja hallituksen ja isännöitsijän ”sooloilut” saattavat päätyä helposti tarkastelun kohteeksi juuri tilikauden päätyttyä. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävät Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 2 §:n mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta sekä kiinteistön ja rakennusten […]

1.7.2015

Osakkeenomistajan vahingonkorvausvastuu asunto-osakeyhtiössä

Vahingonkorvausvastuu tarkoittaa sananmukaisesti korvausvastuuta jostakin aiheutetusta vahingosta. Asunto-osakeyhtiössä korvattavat vahingot voivat ilmetä esimerkiksi aiheutuneiden korjauskustannusten muodossa. Vahingonkorvausvastuun syntymisen yleinen edellytys on tuottamus, jolla viitataan vahingonaiheuttajan huolimattomuuteen tai tahallisuuteen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti