Omatoiminen isännöinti voi olla hyvä vaihtoehto pienelle taloyhtiölle, jos osakkaille sopii, että tehtävä kiertää eikä jää ikuisiksi ajoiksi saman henkilön vastuulle.
Helsingin Paloheinässä vuonna 1976 valmistunutta, kaksi rivitaloa käsittävää 24 asukkaan taloyhtiötä isännöi taloyhtiön osakas Emma Aho.
Hän kertoo, että joku asukkaista on aina hoitanut isännöitsijän tehtävää. Järjestelyn etuna on se, että taloyhtiön osakkaat ja asukkaat tuntevat hyvin taloyhtiön tarpeet. – Lisäksi se on kustannustehokasta. Nyt kun kaikki kustannukset tuntuvat karkaavan käsistä, tässä järjestelyssä taloyhtiö säästää, Ajo lisää.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Pekka Virolainen
Kirjoittaja on talousasioihin, sijoittamiseen ja finanssimarkkinoihin perehtynyt freelancer ja Kiinteistölehti Uusimaan ja Kiinteistölehti Lounais-Suomen tuottaja.
Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n hallitus päätti viime vuoden lopulla siirtää yhdistyksen operatiivisen toiminnan Isännöintiliitolle. ISA jatkaa toimintaansa, mutta tulevaisuus on vielä auki.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Isännöintiala käy läpi merkittävää muutosta, joka näkyy sekä yritysrakenteiden uudistumisena että alan toimintatapojen kehittämisenä. Isännöintiliiton toiminnanjohtaja haluaa parantaa alan arvostusta, mutta sanoo sen vaativan paljon töitä.
Taloyhtiöiden ja isännöinnin välinen köydenveto nousee aika-ajoin otsikoihin. Erillisveloitukset tuntuvat välillä kohtuuttomilta. Kysyimme hallitusvaikuttaja Katariina Haighilta, milloin isännöinnistä kannattaa maksaa ja milloin taas on järkevää hyödyntää taloyhtiössä olevaa omaa osaamista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään