Kosteuden lisääntyminen ilmastonmuutoksen seurauksena aiheuttaa kasvavia riskejä kiinteistöjen kunnolle. Taloyhtiöt voivat omilla toimillaan siirtää suuria korjauksia vuosikymmenillä, kirjoittaa Rakennuslehti.
Helmikuussa hyväksytyssä väitöskirjassa ilmastonmuutoksen vaikututuksista betonijulkisivuille tutkija Toni Pakkala sai tulokseksi, että kosteuden lisääntyminen aiheuttaa kasvavia riskejä kiinteistöjen kunnolle. Julkisivujen ja parvekkeiden pinnoille kohdistuu tulevaisuudessa huomattavasti enemmän viistosadetta kuin nykyisin. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCCN karuimpien arvioiden mukaan viistosade voi lisääntyä avoimilla paikoilla rannikolla kolmasosalla ja Lapissa yli 50 prosenttia.
Talvisateiden lisääntyminen on erityisen haitallista rakenteille. Kesäsateiden lisääntyminen taas voi lisätä levän kasvua julkisivupinnoille, jolloin se aiheuttaa pintarakennevaurioita, jos levää ei pestä pois. Pakkala arvioi, että Keski-Euroopan tyyliin julkisivujen peseminen yleistyy myös Suomessa rakenteiden kosteusrasituksen lisääntyessä.
Pakkala neuvoo taloyhtiöitä seuraamaan ja tutkimaan kiinteistön kuntoa aktiivisesti. Ongelmiin on reagoitava jo ennen kuin julkisivuissa ja parvekkeissa on paljain silmin havaittavia vaurioita. Isompia korjauksia voi olla myöhäistä lykätä silloin, kun vaurioprosessi on jo käynnissä.
Betonirakenteiden kuntotutkimus kannattaa Pakkalan mukaan teettää jo silloin, kun talolla on ikää vasta 15-20 vuotta. Jos ongelmia ei tuolloin paljastu, seuraavan, kevyemmän tutkimuksen voi ajoittaa 10-15 vuoden päähän.
Lue lisää rakennuksen kuntotutkimuksesta ja korjaustoimenpiteistä Rakennuslehdestä.
Rakennusten energiatehokkuuden mittaamiseen käytettävien E-lukujen laskentatapa uudistuu. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivän tasolle, kirjoittaa Fortumin energiatehokkuusasioihin erikoistunut Timo Kivi blogissaan.
Fortum
Julkisivuyhdistyksen järjestämässä Julkisivuremontti-kilpailussa haetaan taloyhtiöitä, joissa on tehty onnistunut ja laadukas julkisivuremontti, joka kelpaisi esimerkiksi ja innostukseksi muille korjaamista vielä harkitseville yhtiöille.
Liiketiloja taloyhtiön kivijalassa on perinteisesti pidetty arvossa niiden muita osakkaita suuremman vastikekertoimen vuoksi. Yritysten maksuvaikeuksien lisäännyttyä monet taloyhtiöt ovat visaisen pulman äärellä – mikä neuvoksi, etteivät tyhjilleen jääneet neliöt kaadu omaan syliin?
Lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat jo monien tuntemia haitallisia vieraslajeja. Poistamalla vieraslajit taloyhtiö edistää luonnon monimuotoisuutta. Samalla yhtiö täyttää velvollisuutensa hävittää omalla alueellaan esiintyvät haitalliset kasvilajit.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään