
Kiinteistölehden vertailu: Korot nousseet taloyhtiölainoissa
Uusien taloyhtiölainojen kokonaiskorot ovat nousseet, käy ilmi Suomen Kiinteistölehden lainavertailusta. Myös sijoitusasunnon omistajalle on tulossa arkisempi vuosi.
Noin kolmannes Suomen sähköverkkoyhtiöistä nosti viime vuonna hintojaan 3 – 15 prosentilla. Sähkön siirto on kallistunut etenkin haja-asutusalueilla, kirjoittaa Taloussanomat.
Energiaviraston 14.1.2020 julkaiseman markkinakatsauksen mukaan kuluttajan sähkölasku kallistui viime vuonna 33 euroa edelliseen vuoteen nähden. Sähkölämmittäjien lasku kasvoi 64 eurolla.
Siirtohinnat nousevat tulevaisuudessakin, sillä verkkoyhtiöt investoivat verkkoihinsa kalliisti. Työ- ja elinkeinomisteriön (TEM) hallitusneuvos Arto Rajala kertoo, että valmisteilla on esitys muutoksista sähkömarkkinalakiin. Tavoitteena on kaksinkertaistaa siirtoyhtiöiden alituottojen jaksotuskautta neljästä vuodesta kahdeksaan ja madaltaa vuosittaista 15 prosentin hinnankorotuskattoa. Lisää tietoa esityksestä odotetaan tällä viikolla.
Vuoteen 2028 mennessä verkkoyhtiöt voivat vapaasti valita alueelleen soveltuvat keinot lainmukaisen toimitusvarmuustason saavuttamiseksi. Lain mukaan myrskyn aiheuttama sähkökatkos ei enää vuoden 2028 jälkeen saa kesämökilläkään kestää yli 36 tuntia. Säänkestävyyttä varmistetaan johtojen kaapeloinnilla ilmasta maan alle, mistä kertyy kustannuksia etenkin haja-asutusalueille.
Keskusta on aiemmin esitellyt ajatusta, jolla haja-asutusalueiden kotitalouksien sähkömaksuja tasattaisiin veronkevennyksellä. Asia ei ole kuitenkaan edennyt valtiovarainministeriössä, ja ehdotus on saanut osakseen myös kritiikkiä. TEM:n Rajalan mukaan lainsäädäntövalmistelussa etsitään parasta aikaa myös pidemmän aikavälin ratkaisuja, kuten sähkövarastoja ja aggregaatteja uusina resurssin hyödyntämisen elementteinä.
Lue lisää täältä
Uusien taloyhtiölainojen kokonaiskorot ovat nousseet, käy ilmi Suomen Kiinteistölehden lainavertailusta. Myös sijoitusasunnon omistajalle on tulossa arkisempi vuosi.
Lähes 40 prosenttia asumistuen saajista on työssäkäyviä, käy ilmi Valtiontalouden tarkastusviraston selvityksestä. Työssäkäyvien osuus kohosi sen jälkeen, kun ansiotulovähennys otettiin käyttöön. Asumistukea saa nykyisin aiempaa suuremmilla tuloilla.
Rakennuksen asumisviihtyvyyteen vaikuttavat keskeisesti asumisterveys ja esteettömyys. Muun muassa sisäilman laadulla ja äänieristyksellä on paljon merkitystä. Asumisviihtyvyyteen tulee panostaa jo rakennusvaiheessa.
Tilaajille
EU-parlamentti on hyväksynyt lakiehdotuksen, jolla tähdätään nopeisiin energiatehokkuuden parannuksiin kiinteistöissä. Valitut keinot eivät ole järkeviä, arvostelee Kiinteistöliitto Uusimaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään