Annika Kemppinen
Yleisimmät kunnossapitoa koskevat juristille esitetyt kysymykset liittyvät kylpyhuoneisiin. Milloin syntyy velvollisuus korjata? Millä tavalla ja mihin tasoon korjaus tulee tehdä? Entä onko yhtiöllä mahdollisuus asettaa kylpyhuone käyttökieltoon?
Tyypillisin korjausvastuun laukaiseva tapaus on se, että kylpyhuoneessa havaitaan rakenteellista kosteutta, joka useimmiten on peräisin lattiakaivon epätiiveydestä tai vedeneristeiden puutteellisuudesta. Myös wc-istuin voi vuotaa juurestaan.
Suurin osa märkätilassa havaituista ongelmista lankeaa asunto-osakeyhtiön korjausvastuulle. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole erillistä määräystä kunnossapitovastuun jakautumisesta, noudatetaan asunto-osakeyhtiölain mukaista vastuunjakoa. Silloin taloyhtiön vastuulle kuuluvat talon rakenteet ja vedeneristeet sekä perusjärjestelmän osina muun muassa vesi- ja viemäriputket, lattiakaivot, wc-istuin ja hanat. Osakkaan kunnossapitovastuulle kuuluvat altaat ja pintamateriaalit. Jos pintamateriaalina on käytetty muovimattoa, joka toimii samalla sekä pinnoitteena että vedeneristeenä, kunnossapitovastuu kuuluu yhtiölle.
Artikkeli on tilaajille
Suomen Kiinteistölehden tilaajana saat lukuoikeuden kaikkiin artikkeleihin. Sinun tarvitsee vain luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään! Oletko Kiinteistöliiton jäsen? Ota etu käyttöösi tästä
Annika Kemppinen
Kirjoittaja on asianajaja Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä.
Liiketiloja taloyhtiön kivijalassa on perinteisesti pidetty arvossa niiden muita osakkaita suuremman vastikekertoimen vuoksi. Yritysten maksuvaikeuksien lisäännyttyä monet taloyhtiöt ovat visaisen pulman äärellä – mikä neuvoksi, etteivät tyhjilleen jääneet neliöt kaadu omaan syliin?
Taloyhtiöiden mahdollisuus saada lainaa energiatehokkuusinvestointeihin helpottui kesällä, kun Euroopan investointirahasto (EIR) teki lainoista takaussopimukset keskeisten suomalaispankkien kanssa. Suurta ryntäystä lainahanoille ei ole kuitenkaan vielä taloyhtiöiden keskuudessa näkynyt.
Torakat ovat epämiellyttäviä vieraita, jotka leviävät helposti asunnosta toiseen. Niiden häätäminen kannattaa jättää ammattilaisen vastuulle. Porilaisessa kerrostalossa ongelma saatiin kuriin, kun sarviniekkoihin puututtiin heti ensimmäisen havainnon jälkeen.
Ikä vaikuttaa rakennukseen kuin rakennukseen. Vaikka perustukset kestäisivät 100 vuotta, kaikkia rakenteita tulee huoltaa jossain vaiheessa – märkätiloja silloin, kun niiden vedeneristysrakenne on käyttöikänsä päässä, muistuttaa Arto Krootila.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään