Viimeistään vuonna 2018 voimaan tulee uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, joka tulee korostamaan monellakin tavalla rakennusautomaation merkitystä energiatehokkuuden parantamisessa.
Suomessa taas keskeisessä roolissa tulevat olemaan nollaenergiarakentamista säätelevät asetukset. Ympäristöministeriön asettama hanke valmistelee lainsäädäntöä ja ohjeita, joilla Suomessa siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen EU:n yhteisten tavoitteiden mukaisesti.
Energiatehokasta asumista vaativat asetukset ja direktiivit saattavat häkellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvää. Rakennuksissa kuluu kuitenkin noin 40 % Suomen energian kokonaiskulutuksesta, joten niiden osuus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on merkittävä. Puhumattakaan siitä, että energiatehokkuudella on suora vaikutus asumiskustannuksiin.
Erityisesti rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijoille suunnattu seminaari kiteyttää päivän aikana säädösten ja direktiivien sisällön sekä tuo kokonaan uutta tietoa rakennusten energiatehokkuudesta. Lavalle astuu nimekkäitä puhujia, kun esimerkiksi Belgian rakennustutkimusinstituutin Peter Wouters ja Policy officer Vasco Ferreira valottavat EU:n energiapolitiikan taustoja. Suomen uusista nollaenergiarakentamista säätelevistä asetuksista kertoo ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäki.
Kokonaan uuden näkökulman valtakunnalliseen energiatehokkuuteen tuo St1:n Mika Anttosen puheenvuoro. Vähälle huomiolle jäänyttä sisätilojen valaistusta käsittelee sekä energiatehokkuuden että viihtyvyyden ja tehokkuuden kannalta professori Jaakko Ketomäki.
Rakennusten energiaseminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Tämän vuoden seminaari on keskiviikkona 4.10.2017 Finlandia-talossa. Lisätietoja: www.finvac.org/rakennustenenergiaseminaari
Suomen Kiinteistölehti juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta myös ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain voimaantulosta. As Oy Agrikolankatu 7 on esimerkki siitä, millaisia muutoksia taloyhtiöissä on koettu vuosisadan aikana.
Tähtiartikkeli
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Toimistotiloja muutetaan yhä useammin asuintaloiksi. Helsingin Kalliossa sijaitsee talo, jonka tiloissa toimi ennen Helsingin käsityöopettajaopisto. As Oy Artesaanissa asukkaat viihtyvät niin hyvin, etteivät halua muuttaa sieltä pois.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään