Messinkisistä putkiliittimistä löytyi puutteita

Käyttövesiputkistoihin asennettavista messinkiliittimistä löytyi puutteita Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) testeissä. Kahden liittimen messinkiseos ei soveltunut Suomen olosuhteisiin, ja liittimet poistettiin markkinoilta. Messinkisten putkiliittimien ja jakotukkien testaukset ovat osa tänä vuonna toteutettavaa rakennustuotteiden laajaa testausohjelmaa.

Testeihin valittiin seitsemän messinkistä suoraa puserrusliitintä ja neljä jakotukkia, jotka soveltuvat sekä muovivalmisteisiin PEX-putkijärjestelmiin että kupariputkijärjestelmiin. Tuotteet hankittiin kulutustavarakaupoista ja ammattilaistukuista ja ne olivat peräisin eri valmistajilta Suomesta, Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta.

Testeissä selvitettiin, täyttävätkö kyseiset tuotteet niitä koskevat vaatimukset. Suomessa liittimille on kansallisia vaatimuksia, jotka johtuvat Suomen erilaisesta vedenkoostumuksesta verrattuna muihin Euroopan maihin.

Suomen rakentamismääräysten mukaan vesilaitteistossa veden kanssa kosketuksiin joutuvista materiaaleista ei saa aiheutua terveysvaaraa. Vesilaitteistojen tulee myös olla kestäviä ja toimintavarmoja koko suunnitellun käyttöiän ajan.  Myös käyttövesijärjestelmään asennettavilla liittimillä on käyttäjien terveyteen sekä koko putkijärjestelmän toimivuuteen ja kestävyyteen liittyviä teknisiä vaatimuksia. Liittimien messinkiseoksen pitää olla sinkinkadon kestävää ja siitä ei saa liueta terveydelle haitallisia aineita.  Sinkinkadolla tarkoitetaan korroosioilmiötä, jossa messinkiseoksesta liukenee veteen sinkkiä, jolloin jäljelle jää paljon kuparia sisältävä huokoinen rakenne.

Liittimille on myös vapaaehtoinen tyyppihyväksymisjärjestelmä, jonka avulla valmistaja voi osoittaa, että liitin sopii Suomessa käytettäväksi.

Kahden liittimen sinkinkadonkestävyydessä puutteita

Liittimistä ja jakotukeista tutkittiin terveydelle haitallisten raskasmetallien, (lyijy ja kadmium) liukenemista sekä jännityskorroosion- ja sinkinkadonkestävyyttä. Kahden liittimen sinkinkadon kestävyydessä todettiin puutteita.    Testatuista liittimistä ei liuennut lyijyä tai kadmiumia yli sallitun määrän.

Testissä havaittiin puutteita Bauhausin maahantuomassa Comisa-merkkisessä liittimessä ja Evimex Oy:n maahantuomissa ja IDC Fluid Controlin valmistamissa suorissa 15 mm:n puserrusliittimissä. Bauhaus on poistanut kyseisen liittimen myynnistä. Näitä liittimiä ei pidä käyttää käyttövesijärjestelmässä, mutta ne soveltuvat muihin käyttötarkoituksiin, kuten lämmitys- ja kaasujärjestelmiin. Evimex Oy:n mukaan tehtaan tuotantolinjalle oli sekaantunut tavallisesta messinkiseoksesta tehtyjä liittimiä erikoismessinkisten liittimien sekaan. Tehtaan mukaan maahantuotujen liittimien määrät olivat pieniä ja jatkossa laadunvalvontaa tehostetaan. Kyseisen valmistajan sinkinkadonkestävät liittimet voidaan tunnistaa liittimen rungossa olevasta CR-tunnuksesta.

Mitä sinkinkadolla tarkoitetaan?

Suomalaisen talousveden laatu poikkeaa usean muun maan vedenlaadusta. Suomalainen vesi syövyttää metalleja herkemmin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa, ja siksi monissa muissa maissa yleisesti käytetty ja hyväksytty messinkilaatu ei välttämättä sovellu Suomen olosuhteisiin.   Veden laatu vaikuttaa metalliosien korroosioon ja metallien liukenemiseen.  Sinkinkato on messingin korroosiota, jossa messingistä liukenee sinkkiä käyttöveteen ja jäljelle jää huokoinen kuparirakenne. Sinkinkato voi haurastuttaa liittimen, aiheuttaen tihkuvuotoja tai jopa liittimen murtuman. Liittimen sisäpuolella syntyvät saostumat voivat aiheuttaa putkistoon tukoksia. Tutkimusten mukaan sinkinkato saattaa aiheuttaa vuotoja jo muutaman vuoden päästä käyttöönotosta.

Sinkinkadon kestävän messingin tunnistaa kirjaintunnuksista CR tai DZR. Lisäksi messinkiliittimessä tai sen pakkauksessa oleva kansallisen tyyppihyväksynnän tunnus STF tarkoittaa, että messinkiseoksen tulisi olla sinkinkadonkestävää. Pienimpiin liittimiin ei välttämättä ole merkitty yllämainittuja tunnuksia, vaikka seos olisikin sinkinkadonkestävää.

Mitä valmistajan ja maahantuojan on hyvä tietää?

  • Valmistaja voi hakea käyttövesijärjestelmään asennettaville puserrusliittimille ja jakotukeille tyyppihyväksynnän. Suomalainen tyyppihyväksyntä tarkoittaa, että tuote täyttää kansalliset lainsäädännön vaatimukset.
  • Valmistajan tulee laadunvalvonnallaan varmistaa, että tuotteen ominaisuudet säilyvät tyyppihyväksynnän mukaisina.
  • Tyyppihyväksynnän hankkiminen on valmistajalle vapaaehtoista ja markkinoilla voi olla tuotteita, jotka täyttävät kansalliset vaatimukset, vaikka niitä ei ole merkitty tyyppihyväksyntätunnuksilla. Jos tuotteen valmistaja ei ole hakenut suomalaista tyyppihyväksyntää, täytyy maahantuojan tarkistaa testausraporttien ja sertifikaattien avulla, että messinkiliittimet ovat kelvollisia Suomen olosuhteisiin.

Mitä rakennushankkeessa toimivien on hyvä tietää?

  • Rakennushankkeeseen ryhtyvällä on velvollisuus huolehtia siitä, että käytettävät rakennustuotteet ovat vaatimustenmukaisia. Jos käyttövesijärjestelmän osat eivät täytä vaatimuksia, ei järjestelmä välttämättä kestä oletettua käyttöikää.
  • Vuotovahinkojen ja terveysriskien minimoimiseksi tulee vesijärjestelmän laitteistoja valittaessa varmistaa, että tuote soveltuu ominaisuuksiltaan Suomen oloihin ja kyseiseen kohteeseen.
  • Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee vaatia että, vesijärjestelmään liitettävien messinkiosien tulee olla sinkinkadonkestäviä. Suunnittelijan tulee merkitä suunnitelmiin, että messinkiosat ovat sinkinkadonkestäviä ja urakoitsijan tulee valita sellaiset tuotteet, jotka vastaavat vaatimuksia.
  • Ennen vesilaittoiston käyttöönottoa tulee tehdä koeponnistus vedellä ja huolellinen käyttöönottohuuhtelu.
  • Käytön aikana kiinteistönomistajan kannattaa vuosittain tehdä tai teettää putkiston ja sen laitteiden silmämääräinen tarkistus. Messinkiosien sinkinkadon voi tunnistaa valkoisesta saostumasta tai punertavasta väristä liittimen ulkopinnalla.

Lisätietoja rakennustuotteiden CE-merkinnästä, tuotehyväksyntäasetuksen mukaisista tyyppihyväksynnöistä ja rakennuspaikkakohtaisesta hyväksynnästä sekä tuotteisiin liittyvistä standardeista on koottuna rakennustuoteinfo.fi -sivustolle.  

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

turvallinen katto

8.2.2023

Onko taloyhtiön katto turvallinen?

Taloyhtiöiden katoilla tehdään monenlaisia töitä, muun muassa nuohousta ja lumenpudotusta. Taloyhtiön hallituksen tehtävänä on varmistaa katon työskentelyturvallisuus. Selvitimme, mitä katon turvallisuudesta pitää tietää.

24.5.2023

Kattoyritykselle yhteisösakkoja puutteista työturvallisuudessa

Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut kattoalan yritykselle 25 000 euron yhteisösakot työturvallisuuspuutteista. Yrityksellä on takanaan lukuisia aiempia yhteisösakkoja. Erityisesti puutteita oli putoamissuojauksessa ja asbestityön turvallisuudessa.

asbestinpurku

21.4.2023

Asbestinpurku alkaa kartoituksesta

Vanhojen talojen märkätiloista löytyy usein asbestia. Kun märkätiloja aletaan remontoida, täytyy aluksi tehdä asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Sen jälkeen tila suojataan ja asbesti siivotaan huolellisesti pois.

jätekeräys

19.5.2023

Jätekeräys kuntoon pienellä pihalla

As Oy Porvoon Rauhankatu 39 uusi jäteastiansa kolme vuotta sitten. Vanha jätepiste sijaitsi talon seinustalla ja oli siten paloturvallisuusriski. Jätelain muutokset voivat tuottaa vaikeuksia erityisesti pienille taloyhtiöille, mutta ratkaisuja löytyy.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti