Useimmissa loisteputkivalaisimissa piilee palovaara, josta moni ei ole lainkaan tietoinen. Jos valaisimeen tulee vika, se saattaa kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi ja aiheuttaa tulipalon. Helposti vaihdettavissa oleva toimintahäiriön tunnistava turvasytytin on edullinen turva tulipalojen varalta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tilastojen mukaan valaisin on toiseksi yleisin sähköpalojen aiheuttaja Suomessa.Toisin kuin kärkipaikkaa pitävän sähkölieden kohdalla, valaisinpaloissa syttymissyynä on lähes aina itse valaisin, ei sen käyttövirhe. Toisin sanoen valaisimiin tulee jokin vika, jonka seurauksena ne palavat.
Yksi yleisimmistä palohälytyksiä aiheuttavista valaisintyypeistä on loisteputki. Viime kuukausien aikana Pelastustoimen hälytystehtävien joukossa on ollut kymmenkunta keskisuuren tai suuren rakennuspalon sammutustehtävää, joiden syynä on ollut syttynyt valaisin. Esimerkiksi heinäkuussa loisteputkivalaisimia ylikuumeni valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa.
Perinteinen loisteputki on riski
Loisteputkivalaisin, jossa on magneettinen kuristin, muodostaa vikaantuessaan vakavan riskin. Kun putkesta vuotaa kaasua, perinteinen sytytin yrittää sytyttää putkea turhaan. Valaisimen komponentit voivat tällöin kuumentua erittäin nopeasti yli 200-asteisiksi ja sytyttää esimerkiksi ympäröivät rakenteet palamaan.
Markkinoilla on myös elektronisella kuristimella varustettuja loisteputkilamppuja, joissa samanlaista vaaraa ei ole, mutta juuri magneettiset loisteputkivalaisimet ovat Suomessa elektronisia huomattavasti yleisempiä. Elektroninen turvasytytin tunnistaa myös muita vikoja valaisimesta, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tulipalon.
– On oikeastaan pöyristyttävää että tavallisia palovaarallisia sytyttimiä saa ylipäänsä myydä. Mielestäni yksi iso askel kiinteistöjen paloturvallisuuden parantamisessa olisi kieltää perinteisten sytytinten myynti kokonaan. Monissa yrityksissä käytetään paljon loisteputkivalaisimia. Vikatilassa olevaa loisteputkivalaisinta ei pysty aina havaitsemaan silmämääräisesti ellei se vilku tai särise, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto Ifistä.
Edullinen ja yksinkertainen ratkaisu
– Tämä koko ongelma on ratkaistavissa helposti ja melko edullisesti. Kun perinteiset sytyttimet korvaa elektronisilla turvasytyttimillä, ne eivät yritä sytyttää vikaantunutta putkea eivätkä siten kuumenna valaisinta, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö ja Suomen Palontutkijat ry:n puheenjohtaja Tuomas Pälviä.
Turvasytytin on vain viisi euroa tavallista sytytintä kalliimpi. Kun niitä ostaa esimerkiksi sata kappaletta kerralla yrityksen tarpeisiin, hintaero putoaa pariin euroon.
– Se on todella pieni summa, kun kyse on paloturvallisuudesta. Myös sähkölasku pienenee ja lamppujen vaihtoväli pitenee, jos lamput toimivat kuten pitääkin. Normaalisti tavalliset sytyttimet vaihdetaan aina loisteputken vaihdon yhteydessä. Turvasytyttimien käyttöikä on moninkertainen normaaleihin sytyttimiin verrattuna, joten turvasytyttimiä ei tarvitse vaihtaa yhtä usein, sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto.
Lue lisää: Tukesin tilastotietoa sähkölaitteiden vioista
Loisteputki voi olla paloriski
http://www.if.fi/web/fi/yritysasiakkaat/turvallisuus/turvasytytin/pages/turvasytytin.aspx
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä käy ilmi, että kustannukset nousevat tänä vuonna todella rajusti. Suurinta kustannusten nousu on Kouvolassa, Helsingissä ja Espoossa, ja pienintä Porissa, Tampereella ja Vantaalla.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna samaan aikaan. Hinnat laskivat kuluvan vuoden edellisestä neljänneksestä 1,7 prosenttia. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin lähes puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Huoneistojen ulko-ovien vaihtamisesta aiheutuviin kustannuksiin voi käyttää tasajakoa, jos tasajaon edellytykset muuten täyttyvät. Tasajako vaatii tiukempaa päätöksentekomenettelyä kuin vastikeperusteinen kustannustenjako.
Tilaajille
Monella taloyhtiöllä on suuri piha-alue, ja kasvukeskuksissa kaivataan rakennettavaa maata. Täydennysrakentaminen tuo mahdollisuuden hyödyntää tyhjää tonttia. Helsingin Oulunkylässä As Oy Kivipadontie 6:n tontille nousee kaksitasoinen pysäköintitila sekä kaksi asuintaloa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään