Useimmissa loisteputkivalaisimissa piilee palovaara, josta moni ei ole lainkaan tietoinen. Jos valaisimeen tulee vika, se saattaa kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi ja aiheuttaa tulipalon. Helposti vaihdettavissa oleva toimintahäiriön tunnistava turvasytytin on edullinen turva tulipalojen varalta.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tilastojen mukaan valaisin on toiseksi yleisin sähköpalojen aiheuttaja Suomessa.Toisin kuin kärkipaikkaa pitävän sähkölieden kohdalla, valaisinpaloissa syttymissyynä on lähes aina itse valaisin, ei sen käyttövirhe. Toisin sanoen valaisimiin tulee jokin vika, jonka seurauksena ne palavat.
Yksi yleisimmistä palohälytyksiä aiheuttavista valaisintyypeistä on loisteputki. Viime kuukausien aikana Pelastustoimen hälytystehtävien joukossa on ollut kymmenkunta keskisuuren tai suuren rakennuspalon sammutustehtävää, joiden syynä on ollut syttynyt valaisin. Esimerkiksi heinäkuussa loisteputkivalaisimia ylikuumeni valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa.
Perinteinen loisteputki on riski
Loisteputkivalaisin, jossa on magneettinen kuristin, muodostaa vikaantuessaan vakavan riskin. Kun putkesta vuotaa kaasua, perinteinen sytytin yrittää sytyttää putkea turhaan. Valaisimen komponentit voivat tällöin kuumentua erittäin nopeasti yli 200-asteisiksi ja sytyttää esimerkiksi ympäröivät rakenteet palamaan.
Markkinoilla on myös elektronisella kuristimella varustettuja loisteputkilamppuja, joissa samanlaista vaaraa ei ole, mutta juuri magneettiset loisteputkivalaisimet ovat Suomessa elektronisia huomattavasti yleisempiä. Elektroninen turvasytytin tunnistaa myös muita vikoja valaisimesta, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tulipalon.
– On oikeastaan pöyristyttävää että tavallisia palovaarallisia sytyttimiä saa ylipäänsä myydä. Mielestäni yksi iso askel kiinteistöjen paloturvallisuuden parantamisessa olisi kieltää perinteisten sytytinten myynti kokonaan. Monissa yrityksissä käytetään paljon loisteputkivalaisimia. Vikatilassa olevaa loisteputkivalaisinta ei pysty aina havaitsemaan silmämääräisesti ellei se vilku tai särise, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto Ifistä.
Edullinen ja yksinkertainen ratkaisu
– Tämä koko ongelma on ratkaistavissa helposti ja melko edullisesti. Kun perinteiset sytyttimet korvaa elektronisilla turvasytyttimillä, ne eivät yritä sytyttää vikaantunutta putkea eivätkä siten kuumenna valaisinta, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö ja Suomen Palontutkijat ry:n puheenjohtaja Tuomas Pälviä.
Turvasytytin on vain viisi euroa tavallista sytytintä kalliimpi. Kun niitä ostaa esimerkiksi sata kappaletta kerralla yrityksen tarpeisiin, hintaero putoaa pariin euroon.
– Se on todella pieni summa, kun kyse on paloturvallisuudesta. Myös sähkölasku pienenee ja lamppujen vaihtoväli pitenee, jos lamput toimivat kuten pitääkin. Normaalisti tavalliset sytyttimet vaihdetaan aina loisteputken vaihdon yhteydessä. Turvasytyttimien käyttöikä on moninkertainen normaaleihin sytyttimiin verrattuna, joten turvasytyttimiä ei tarvitse vaihtaa yhtä usein, sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto.
Lue lisää: Tukesin tilastotietoa sähkölaitteiden vioista
Loisteputki voi olla paloriski
http://www.if.fi/web/fi/yritysasiakkaat/turvallisuus/turvasytytin/pages/turvasytytin.aspx
Sähköpyörien litiumioniakkujen lataaminen on pääosin turvallista. Akkuihin liittyy kuitenkin myös riskejä niiden suhteellisen ison koon ja tehokkuuden vuoksi. Kokosimme kymmenen vinkkiä sähköpyörien ja -skuuttien turvalliseen säilyttämiseen ja lataamiseen.
Kun asuinkerrostalon pysäköintihalliin hankitaan sähköautojen latausjärjestelmä, on samalla hyvä laittaa kuntoon paloturvallisuusjärjestelmät. Sähköautopalot syttyvät yleensä latauksesta ja ovat vaikeita sammuttaa, vaikka polttomoottoriautojen palot ovatkin paljon yleisempiä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Puutarhatöitä tehdessä on syytä suojautua pölyävän mullan aiheuttamalta tautiriskiltä. Taloyhtiöissä legionellaa on totuttu varomaan ensisijaisesti liian kylmässä käyttövedessä. Pihalla bakteerille saattaa kuitenkin altistua kuivaa multaa käsitellessään.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään