Loisteputkilampuissa piilee suuri palovaara

Useimmissa loisteputkivalaisimissa piilee palovaara, josta moni ei ole lainkaan tietoinen. Jos valaisimeen tulee vika, se saattaa kuumeta hetkessä yli 200-asteiseksi ja aiheuttaa tulipalon. Helposti vaihdettavissa oleva toimintahäiriön tunnistava turvasytytin on edullinen turva tulipalojen varalta.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tilastojen mukaan valaisin on toiseksi yleisin sähköpalojen aiheuttaja Suomessa.Toisin kuin kärkipaikkaa pitävän sähkölieden kohdalla, valaisinpaloissa syttymissyynä on lähes aina itse valaisin, ei sen käyttövirhe. Toisin sanoen valaisimiin tulee jokin vika, jonka seurauksena ne palavat.

Yksi yleisimmistä palohälytyksiä aiheuttavista valaisintyypeistä on loisteputki. Viime kuukausien aikana Pelastustoimen hälytystehtävien joukossa on ollut kymmenkunta keskisuuren tai suuren rakennuspalon sammutustehtävää, joiden syynä on ollut syttynyt valaisin. Esimerkiksi heinäkuussa loisteputkivalaisimia ylikuumeni valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa.

Perinteinen loisteputki on riski

Loisteputkivalaisin, jossa on magneettinen kuristin, muodostaa vikaantuessaan vakavan riskin. Kun putkesta vuotaa kaasua, perinteinen sytytin yrittää sytyttää putkea turhaan. Valaisimen komponentit voivat tällöin kuumentua erittäin nopeasti yli 200-asteisiksi ja sytyttää esimerkiksi ympäröivät rakenteet palamaan.

Markkinoilla on myös elektronisella kuristimella varustettuja loisteputkilamppuja, joissa samanlaista vaaraa ei ole, mutta juuri magneettiset loisteputkivalaisimet ovat Suomessa elektronisia huomattavasti yleisempiä. Elektroninen turvasytytin tunnistaa myös muita vikoja valaisimesta, jotka toteutuessaan voivat aiheuttaa tulipalon.

– On oikeastaan pöyristyttävää että tavallisia palovaarallisia sytyttimiä saa ylipäänsä myydä. Mielestäni yksi iso askel kiinteistöjen paloturvallisuuden parantamisessa olisi kieltää perinteisten sytytinten myynti kokonaan. Monissa yrityksissä käytetään paljon loisteputkivalaisimia. Vikatilassa olevaa loisteputkivalaisinta ei pysty aina havaitsemaan silmämääräisesti ellei se vilku tai särise, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto Ifistä.

Edullinen ja yksinkertainen ratkaisu

– Tämä koko ongelma on ratkaistavissa helposti ja melko edullisesti. Kun perinteiset sytyttimet korvaa elektronisilla turvasytyttimillä, ne eivät yritä sytyttää vikaantunutta putkea eivätkä siten kuumenna valaisinta, sanoo Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö ja Suomen Palontutkijat ry:n puheenjohtaja Tuomas Pälviä.

Turvasytytin on vain viisi euroa tavallista sytytintä kalliimpi. Kun niitä ostaa esimerkiksi sata kappaletta kerralla yrityksen tarpeisiin, hintaero putoaa pariin euroon.

– Se on todella pieni summa, kun kyse on paloturvallisuudesta. Myös sähkölasku pienenee ja lamppujen vaihtoväli pitenee, jos lamput toimivat kuten pitääkin. Normaalisti tavalliset sytyttimet vaihdetaan aina loisteputken vaihdon yhteydessä. Turvasytyttimien käyttöikä on moninkertainen normaaleihin sytyttimiin verrattuna, joten turvasytyttimiä ei tarvitse vaihtaa yhtä usein, sanoo Ifin vahingontorjuntapäällikkö Niko Satto.

Lue lisää: Tukesin tilastotietoa sähkölaitteiden vioista

http://tukes-ajankohtaista-sahkourakoitsijoille.mailpv.net/a/s/49681596-51370a00e8ff225bb75802848f4d7963/551279

Loisteputki voi olla paloriski

http://www.if.fi/web/fi/yritysasiakkaat/turvallisuus/turvasytytin/pages/turvasytytin.aspx

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

26.3.2018

Näissä kunnissa asuvat Suomen tyytyväisimmät asukkaat

Asukastyytyväisyys korkealla Kauniaisissa – Helsinki ja Oulu nousseet viiden suurimman joukossa. Näin kertoo EPSI Ratingin vuosittain tehtävä tutkimus suomalaisten tyytyväisyydestä asuinkuntiinsa. Tyytyväisyysindeksi tuotetaan asteikolla 0-100, jossa 75 on hyvä taso.

14.9.2016

Pääkaupunkiseudulla yli 20 % edullisemmat vesimaksut kuin muualla Suomessa

Kiinteistöverojen ja kuntakohtaisten tariffien nousussa on ollut suvantovaihe vuonna 2016. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin vain 0,5 %. Pääkaupunkiseudulla erot ovat olleet suuremmat, mutta molempiin suuntiin.

14.9.2016

Kiinteistökustannukset nousseet maltillisesti 2016

Kiinteistöverojen ja kuntakohtaisten tariffien nousussa on suvantovaihe vuonna 2016. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin 0,5 prosenttia vuonna 2016. Kuntakohtaiset erot ovat suuria.

2.11.2016

Taloyhtiöiden päättäjät: korjauskulut suurin taloudellinen riski

Taloyhtiöistä 60% näkee korjaustarpeet ja korjaamisen kustannukset yhtiönsä suurimpina taloudellisina riskeinä. Tulokset käyvät ilmi Kiinteistöliiton Turvallinen taloyhtiö -kiertueen yhteydessä teettämästä kyselystä. Kyselyyn vastasi 1700 taloyhtiön edustajaa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti