Energia-avustus on vauhdittanut asuinrakennusten korjaamista erittäin energiatehokkaiksi, tai jopa energiatehokkaammiksi kuin säädökset edellyttävät − jopa lähes nollaenergiatasoisiksi. 10 miljoonan euron lisämäärärahan arvioidaan riittävän noin 2 500 kotitaloudelle. Näiden remonttien ansiosta lämmitysenergiaa säästyisi arviolta 72 000 megawattituntia ja päästöt vähenisivät noin 14 300 hiilidioksiditonnia vuoteen 2023 mennessä.
− Energiatehokkaat rakennukset ovat hiilineutraalin yhteiskunnan perustaa. Suomalaiset ovat tarttuneet tarjolla olevaan avustukseen innolla. Lisävaroilla varmistamme, ettei rakennusten energiaremontteja lykätä tuonnemmas, vaan työt jatkuvat ympäri Suomen, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.
Avustusta on tarjottu pian kahden vuoden ajan, ja sen myöntää Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Kuluvalle vuodelle aiemmin varatut 40 miljoonaa euroa on käytännössä sidottu jo jätettyihin hakemuksiin. Vuodelle 2022 avustukseen on varattu 40 miljoonaa euroa.
Asumisen energiankulutus laski kuusi prosenttia vuonna 2013. Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 63 427 gigawattituntia (GWh). Lämpimän sään seurauksena asuinrakennusten lämmitysenergian kulutus laski kuusi prosenttia.
Vastuu asuinrakennusten ylläpidosta ja korjaamisesta on omistajilla. Kiinteistöliiton mukaan suunnitelmallisella kiinteistönpidolla ja korjaustoiminnalla asuntojen omistajat varmistavat, että rakennukset toimivat tarkoituksenmukaisesti ja tarjoavat hyvät asuinolosuhteet, säilyttäen myös omistuksien arvon. Jos rakennuksien annetaan rapistua, vastuu arvon putoamisesta on myös omistajalla.
Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 64 terawattituntia (TWh) vuonna 2014. Kulutus oli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Lämpimän kesän ja kylmän tammikuun seurauksena lämmitysenergian kulutus pysyi lähellä edellisvuoden tasoa, kasvaen vajaan puoli prosenttia.
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.