Kyselyn mukaan rakentamisen kosteudenhallintaan herätään edelleen liian usein vasta kun rakennushanke on edennyt työmaavaiheeseen. Tällöin kosteudenhallinta jää vajavaiseksi eikä suunnitteluvaiheessa ole välttämättä otettu huomioon kosteudenhallintaa ja sen edellyttämiä toimia.
Kuivaketju10 toimintamallissa pyritään estämään kosteusvaurioiden syntyminen kaikissa rakennusprosessin eri vaiheissa. Toimintamallissa olennaista on, että kosteudenhallintaan liittyvä tieto keskeisistä riskeistä ja toimenpiteistä on kaikkien osapuolten käytössä reaaliajassa. Kosteudenhallinnan ketju lähtee tilaajan päätöksestä ja sen tulee kulkea suunnittelun ja työmaavaiheen läpi käyttöön saakka.
Rakentamisen Laatu RALA ry selvitti kosteudenhallinnan parissa työskentelevien kokemuksia Kuivaketju10:stä keväällä 2018 toteutetulla kyselyllä, johon vastasi 438 kk10.rala.fi -sähköisen järjestelmän käyttäjää sekä 103 Rakennusvalvonnan henkilöä.
Rakennusvalvonnan henkilöille suunnatun kyselyn vastauksista ilmeni, että Kuivaketju10 -toimintamallin käyttö ei ole vielä kovin laajamittaista, vaikka toimintamalli tunnetaan kaupunkien rakennusvalvonnoissa suhteellisen hyvin. Rakennushankkeeseen ryhtyvien tietoisuus kosteudenhallinnasta on kyselyn perusteella huonoa.
RALAn sähköisen järjestelmän käyttäjät kokivat, että Kuivaketju10 on lisännyt rakennushankkeissa eri osapuolten tietoisuutta kosteudenhallinnasta sekä parantanut yhteistyötä. Järjestelmän käyttöliittymään oltiin tyytyväisiä ja Kuivaketju10 -toimintamallin koettiin vaikuttavan positiivisesti rakentamisen laatuun helpomman sekä systemaattisemman kosteudenhallinnan kautta. Ongelmaksi uuden toimintamallin käytössä tunnistettiin työn määrän lisääntyminen.
”Kyselyn tulokset antavat aihetta huolestumiseen, sillä se osoittaa selvästi, että rakennushankkeeseen ryhtyvät eivät tiedä ja tunne kosteudenhallintaan liittyviä asioita. Ja kuitenkin hankkeeseen ryhtyvät ovat avainasemassa tässäkin asiassa” toteaa aineistoa analysoinut Juha-Matti Junnonen.
Taloyhtiö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten kauan rakennuksen osat ja laitteet pysyvät toimintakuntoisina. Rakenteiden kunnon seuraaminen sekä huoltojaksojen noudattaminen varmistavat, että tekninen käyttöikä on mahdollisimman pitkä.
Huoneiston käyttötarkoituksen muutos esimerkiksi liikehuoneistosta asuinhuoneistoksi edellyttää yhtiöjärjestyksen muutosta ja rakennuslupaa. Toisinaan se saattaa myös vaatia kaikkien osakkaiden suostumuksen.
Tilaajille
Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.
Käyttöveden osuus taloyhtiön hoitokuluista on suuri. Vedenkulutukseen voidaan vaikuttaa muun muassa seuraamalla ja muuttamalla omia vedenkäyttötottumuksia sekä alentamalla käyttövesiverkoston painetta. Asumiskustannuksia voidaan pienentää helposti vähentämällä vedenkulutusta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään