Korona-aika on muuttanut veden kulutusta Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) toiminta-alueella Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla. Osassa kiinteistöjä veden kulutus on noussut ja osassa vähentynyt.
Vedenkäyttö on vähentynyt toimistorakennuksissa, kun kiinteistöt ovat olleet vajaakäytöllä etätöiden lisäännyttyä koronasta johtuvista syistä. Vastaavasti vedenkäyttö on kasvanut asuinrakennuksissa, kun opiskelijat, lapset ja aikuiset viettävät enemmän aikaa kotona. Hotelleissa ja kylpylöissä käyttöaste on ollut vähäistä, ja tilanne on näkynyt veden kulutuksessa.
Vesimittarin lukema kannattaa ilmoittaa säännöllisesti
Kiinteistön veden kulutusta kannattaa seurata säännöllisesti tarkistamalla vesimittarin toimivuus ja lukema. Jos vesimittari pyörii, vaikka kiinteistössä ei ole vedenkäyttöä, voi kyseessä olla vesijohtovuoto. Epänormaalin iso muutos lukemassa saattaa kertoa kiinteistön sisällä olevasta vesijohtovuodosta, jota ei välttämättä havaita muutoin.
– Yleisimmät vuodot ovat vesikalusteissa, kuten wc-istuimessa tai pahimmassa tapauksessa rakenteiden sisällä piilossa olevassa vesijohdossa. Vesikalusteiden vuodot jäävät helposti huomaamatta, koska vuoto menee suoraan viemäriin, kertoo HSY:n vesihuollon verkostopäällikkö Sami Sillstén.
Kiinteistöjen remontit, kuten betonivalu tai laatoitus, joissa käytetään paljon vettä, saattavat vaikuttaa veden kulutukseen. Myös pitkä helteinen kesä on saattanut lisätä vedenkulutusta, jos pihan kasvustoa on kasteltu paljon.
– Poikkeuksellisen suurista veden kulutuksen muutoksista kannattaa olla yhteydessä HSY:hyn, kannustaa laskutuspäällikkö Tiina Määttä.
– Tällöin on tärkeää ilmoittaa vesimittarin lukema ja päivittää arviolaskun perusteena oleva veden kulutuksen vuosiennuste. Arviolaskutus vastaa siten paremmin kiinteistön todellista veden kulutusta.
Veden tasauslasku perustuu vesimittarilukemaan
HSY lähettää asiakkailleen vesimittarin luentapyynnön kerran tai kahdesti vuodessa riippuen kiinteistön vedenkulutuksesta. Kannustamme kiinteistöjä ilmoittamaan vesimittarin lukeman useamman kerran vuodessa, jolloin vesilaskutus perustuu veden käyttöön.
– Tasaamme veden käyttömaksut tasauslaskulla. Muutos vesilaskussa saattaa olla merkittävä, jos veden kulutus kiinteistössä on muuttunut, kuvailee Määttä.
Pääkaupunkiseudun asukas käyttää keskimäärin 135 litraa vettä vuorokaudessa. Kotitalouden vedenkulutuksesta noin 45 prosenttia kuluu peseytymiseen.
Veden käyttömaksut laskutetaan arviolaskulla vuosiarvion mukaan. Arviolaskut perustuvat veden aikaisempaan kulutukseen, jonka painopisteet ovat muuttuneet korona-aikana. Veden vuosikulutusarvio lasketaan HSY:lle ilmoitettujen vesimittarilukemien ja aiemman vedenkulutuksen perusteella.
https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/vesimittari/
https://www.hsy.fi/vesi-ja-viemarit/vesimaksut/
Veden kulutus on kasvanut asuinkiinteistöissä korona-aikana, kun perheet ovat viettäneet enemmän aikaa kotona.
Etäluettavat vesimittarit testissä
Testaamme etäluettavien vesimittareiden käyttöä muutaman kiinteistön kanssa pääkaupunkiseudulla. Olemme onnistuneesti pystyneet siirtämään vesimittarista tietoa käsiteltäväksi. Etäluennasta on useita hyötyjä niin kiinteistöille kuin HSY:lle.
Laajennamme projektia lähivuosina, jotta saamme lisätietoa etäluettavien vesimittareiden toimivuudesta ja mittaritiedon käsittelystä. Laajempi käyttöönotto kestää useita vuosia, sillä HSY:llä on vesimittareita asiakkaiden kohteissa noin 90 000.
HSY on Suomen suurin julkinen ympäristöalan toimija. Tuotamme jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle pääkaupunkiseudun asukkaalle. Lisäksi vastaamme ilmanlaatutiedosta, tuotamme paikkatietoa seudun kehityksestä ja edistämme ilmastotyötä. hsy.fi
Veden osuus kiinteistöjen energiakustannuksista on lähes 40 prosenttia. Huoneistokohtaisella vedenmittauksella ja kulutuksen mukaisella vesilaskutuksella on mahdollista saada aikaan merkittäviä säästöjä.
Smartvatten
Vesimaksuihin kohdistuu kasvava korotuspaine. Verkostoja on saneerattava, puhdistusvaatimukset kiristyvät, ja vesihuollon turvallisuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen vakuuttaa, että vettä kyllä riittää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiöiden talousvesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Putkiremonttien ja vesilaitosten verkostosaneerausten siirtyminen liian kauas tulevaisuuteen muodostavat merkittävimmän uhan veden laadulle. Myös energiansäästötoimissa tulee varoa legionellabakteerin riskiä.
Vesivuodot ja yllättävät kulutuspiikit voivat aiheuttaa taloyhtiölle turhia kustannuksia. Reaaliaikainen vedenkulutuksen seuranta auttaa ehkäisemään vahinkoja ja tuo samalla selkeyttä arkeen – niin isännöitsijöille kuin asukkaille.
Smartvatten
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään