Huonoa sisäilmaa kuvaa yleensä huonetiloissa tuntuva tunkkaisuus tai hajut. Tällaisissa tiloissa oleskellessa olo alkaa tuntua väsyneeltä, päätä alkaa särkeä tai silmät ja iho alkavat oireilla. Hajut tai oireilu ovatkin yleisimmät syyt ottaa yhteyttä sisäilma-asiantuntijoihin.
– Yleisesti ajatellaan, että kun sisäilma on raikasta tai tiloissa oleskellessa ei aiheudu oireilua, sisäilmaa ei ole tarpeellista tutkia. Sisäilmassa voi silti esiintyä hajuton, mauton ja näkymätön vaara, jota ei voi aistia mitenkään, sanoo Raksystemsin osastopäällikkö ja johtava sisäilma-asiantuntija Elina Saukko.
Tyypillisten sisäilmaongelmien, kuten kosteus- ja mikrobivaurioiden tai kuitujen, terveyshaitat ovat yleensä lyhytkestoisia, eikä niistä kehity sairauksia. Saukon mukaan toki tässäkin on poikkeuksia, eikä sairastumiseen liittyviä seikkoja vielä kaikilta osin tunneta.
Sisäilmaa salakavalasti pilaavan radonin terveyshaitta kuitenkin tunnetaan, ja sen yhteys keuhkosyöpiin on tunnistettu.
– Terveydelle haitallinen radonaltistus syntyy aina, kun oleskellaan korkean radonpitoisuuden tiloissa, kertoo Raksystemsin Suomen radonhallinnan liiketoimintapäällikkö Mikko Näppä.
Radioaktiivisen radonkaasun vaikutukset terveyteen eivät ole välittömiä, vaan ongelmat tulevat usein vasta vuosien kuluttua.
Säteilyturvakeskusten mukaan radon on tupakan jälkeen toiseksi yleisin syy sairastua keuhkosyöpään Suomessa.
Radonin aiheuttamiin keuhkosyöpiin kuolee vuosittain lähes 300 suomalaista: enemmän ihmisiä kuin mitä arvioidaan menehtyvän Suomessa joka vuosi liikenneonnettomuuksissa tai puunpoltosta aiheutuvien pienhiukkaspäästöjen vuoksi.
Syitä rakennuksissa esiintyviin radonongelmiin ovat rakennustapa, ilmasto ja geologiset olosuhteet. Radonia kulkeutuu kiinteistöjen sisäilmaan rakenteiden puutteiden kautta.
– Sisäilman laatuun vaikuttavia rakenteiden puutteita ovat esimerkiksi rakenneliittymien epätiiveyskohdat. Esimerkiksi tiivistämättömien läpivientien kautta ryömintätilan tai maaperän epäpuhtaudet, kuten mikrobit tai radon, pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan, Saukko kertoo.
Radonmittaukset ovat pakollisia osalla työpaikoista. Mittausvelvoite ei kuitenkaan koske koteja.
– Etä- ja hybridityön yleistyttyä yhä useammat viettävät kuitenkin suurimman osan ajastaan kotona ja voivat tietämättään altistua jatkuvasti radonille. Sen vuoksi on tärkeää huolehtia radonmittauksista myös kodeissa ja taloyhtiöissä, Näppä toteaa.
Radonmittaus kannattaa tehdä oikein ja virallisten suositusten mukaisesti, jotta tuloksiin voidaan luottaa. Esimerkiksi pikamittaukset eivät kerro kuin mittaushetken tilanteen, eivätkä siksi ole luotettavia.
Virallinen radonmittaus suoritetaan Säteilyturvakeskusten hyväksymällä mittauspurkilla ja mittausjakso on vähintään kaksi kuutta virallisen mittausjakson aikana. Mittausjakso alkaa Suomessa syyskuun alussa ja päättyy toukokuun lopussa.
– Mittausta on turha jännittää sen vuoksi, että jos jotakin löytyy. Aina mittausten jälkeen ei löydy korjattavaa, Näppä huomauttaa.
Jos ongelma löytyy, se on korjattavissa ja hoitaa kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Alapohjaan liittyvät korjaustyöt, kuten tuuletuksen ja tiiveyden parantaminen, estävät niin radonin kuin maaperän mikrobiperäistenkin epäpuhtauksien kulkeutumisen sisäilmaan.
– Korjauksissa kannattaa aina muistaa kokonaisvaltainen ajattelu: ennen kun korjataan, on syytä selvittää kaikki kyseisen rakenneosan korjaustarpeet. Näin korjaukset voidaan tehdä tarvittavalla laajuudella ja oikeilla menetelmillä ongelmien poistamiseksi yhdellä kertaa, Saukko muistuttaa.
Terveydelle vaarallinen radonkaasu löytää tiensä taloyhtiöihin siinä missä muihinkin kiinteistöihin. Huoneilman radonpitoisuutta pystytään kuitenkin alentamaan melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Rankkasade kasteli perin pohjin jyväskyläläisen kerrostalon julkisivun ja sisäpuolisia rakenteita. Vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoja, mutta taloyhtiö ryhtyi ripeästi korjaustoimiin. Yhtiön toiminta palkittiin huhtikuussa valtakunnallisena vuoden taloyhtiötekona.
Hyvä sisäilma edistää terveyttä ja lisää asumisviihtyvyyttä. Ilmassa voi kuitenkin esiintyä monenlaisia epäpuhtauksia, joiden ennaltaehkäisy olisi helppoa. Pahimmillaan epäpuhtaudet aiheuttavat ikäviä oireita ja sairauksia, sanoo Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Pienten taloyhtiöiden paperityöt eivät takavuosina juuri kiinnostaneet isännöinti- ja tilitoimistoja. Nyttemmin palvelupaketteja on pilkottu myös muutaman osakkaan taloyhtiöille sopiviksi, ja hinnat ovat pudonneet selvästi aiemmasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään