Laaja korjaushanke voi tuntua taloyhtiön hallituksesta haastavalle tehtävälle. Erityisesti hankkeen läpivieminen tuntuu usein monimutkaiselle prosessille, sillä se vaatii niin teknistä, juridista, taloudellista kuin viestinnällistäkin osaamista. Tässä artikkelisarjassa käymme läpi taloyhtiön korjaushankkeen etenemisen aina esiselvitysvaiheesta takuuaikaan asti. Sarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme esiselvitysvaihetta, jossa selvitetään hankkeen tarpeellisuus ja edellytykset.
Teetä tutkimuksia
Taloyhtiön korjaushanke lähtee liikkeelle kiinteistössä havaitusta korjaustarpeesta. Korjaustarve saadaan selville kiinteistön kunnon kartoittamisella kuntoarvion ja kuntotutkimusten avulla.
Kuntoarvio on yleistyökalu taloyhtiön ennakoivaan kunnossapitoon. Se on aistinvarainen ja rakenteita rikkomaton menetelmä, jonka avulla selvitetään taloyhtiön rakenteiden ja järjestelmien kunto tulevien korjaustarpeiden määrittämiseksi. Kuntoarvio tulee päivittää viiden vuoden välein, jotta siitä on hyötyä lain vaatiman kunnossapitotarveselvityksen pohjana.
Kuntoarviointi tehdään kiinteistölle rakennus-, LVI-, ja sähkötekniikan osalta kolmihenkisen asiantuntijaryhmän voimin. Arvioinnin pohjalta asiantuntijat määrittävät kiinteistölle PTS:n eli pitkän tähtäimen suunnitelman, josta selviää kiinteistön tulevat korjaus- ja tutkimustarpeet seuraavalle kymmenelle vuodelle. PTS-ehdotuksessa on mainittu merkittävät korjausta vaativat toimenpiteet kustannus- ja toteutusajankohta-arvioineen.
Aloita hanke asiantuntijan kanssa
Kuntoarvioraportissa suositellaan usein jatkotutkimuksia. Kuntotutkimukset ovat tietyn rakenteen tai rakenneosan tarkempia tutkimuksia. Niissä mennään pintaa syvemmälle esimerkiksi rakenteita avaamalla. Kuntotutkimukset on tärkeä toteuttaa, sillä niiden avulla saadaan rakenteen todellinen kunto selville.
Jokainen kiinteistö ja korjaushanke on uniikki kokonaisuus, jonka laajuuden hallitsee ainoastaan kokenut asiantuntija. Kun korjaushankkeeseen ryhtymistä aletaan edes pohtimaan, kannattaa hankkeeseen palkata mukaan asiantunteva projektipäällikkö. Kokenut projektipäällikkö osaa valita seuraavan korjaushankkeen vaiheen vaatimat tutkimukset ja taloyhtiö välttyy yli- ja alitutkimiselta. Myös remontit osataan aikatauluttaa järkeviin kokonaisuuksiin hänen avullaan.
Ole läsnä yhtiökokouksessa
Lopullinen päätös korjaushankkeen aloittamisesta tehdään yhtiökokouksessa. Päätöksen tekeminen vaatii enemmistön eli yli puolet yhtiökokouksessa annetuista äänistä.
Päätöksiä ei kannata pitkittää.
’’Kun korjaushankkeeseen ryhdytään ajoissa, korjaustavan ei tarvitse olla raskain mahdollinen ja kustannukset ovat edullisemmat. VTT:n mukaan korjaustoimenpiteiden toteuttaminen oikeaan aikaan voi olla jopa 30 % edullisempaa kuin niiden toteuttaminen myöhässä’’, kertoo Raksystemsin Inspections & Surveys-liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen.
Taloyhtiöille tarkoitettu digipalvelu tuo kaikki yhtiön asiakirjat, ilmoitukset ja toiminnot yhteen paikkaan. Tietojen keskittäminen helpottaa huomattavasti taloyhtiön sisäistä asiointia ja viestintää.
PHM Group
Älä jää muilta saamasi tiedon varaan, vaan perehdy asioihin itse ja luota omaan tekemiseesi. Tämän asian on oman hallitustyönsä aikana oppinut Vuoden 2026 taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittu forssalainen Laura Leiviskä.
Oletko tietoinen taloyhtiösi lämmityskustannusten kehityksestä? Osaatko arvioida, kuinka paljon ensi vuoden budjetista kannattaa varata lämmitykseen? Kun päätökset perustuvat ajantasaiseen tietoon arvailun sijaan, hallituksen työ helpottuu huomattavasti.
Fortum
Syksyllä on monissa taloyhtiöissä ajankohtaista pohtia energia-asioita. Jos olet mukana taloyhtiösi hallituksessa, pääset vaikuttamaan moniin kotitaloasi koskeviin asioihin. Tähän on listattu muutamia asioita, jotka hallituslaisen on hyvä tietää energiasta.
Fortum
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään