Kaupunkiviljelykokeilut kerrostalossa – viljelmät nostivat yhteisten tilojen käyttöastetta ja lisäsivät asumisviihtyvyyttä

Roosa Halonen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
Julia Johansson ja Marja Roitto, Maataloustieteiden osasto, Helsingin yliopisto

6Aika: CircularHoodFood -hankkeessa testattiin viljelymenetelmiä kerrostaloissa yhdessä asukkaiden ja kaupunkiviljelyratkaisuja tarjoavien yritysten kanssa Helsingissä ja Vantaalla. Kaupunkiviljely on kasvattanut suosiotaan ja sitä voidaan toteuttaa myös taloyhtiöympäristössä. Vaihtoehtoja viljelyn toteuttamiseen taloyhtiön yhteisissä tiloissa löytyy runsaasti. Asukkaille, taloyhtiöille ja isännöitsijöille tarvitaan selkeää opastusta kaupunkiviljely toteuttamiseen. Kokeilun tuloksista ja opeista laadittiin opas taloyhtiöille ja vuokrakiinteistöille yhteisöviljelmän perustamisesta.

Miksi viljellä kerrostalossa?

Viljelmän perustaminen kertoo taloyhtiön tai vuokrakiinteistön halusta kehittää yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä. Monipuolinen kasvillisuus elävöittää pihaa ja edistää eri lajien viihtymistä rakennetussa ympäristöissä. Lähellä tuotetun ruuan arvostus on jälleen nousussa.

Viljelykokeiluun osallistuneen taloyhtiön puheenjohtaja Kimmo Karvinen toteaa: “Kaupunkiviljely on erinomainen tapa hyödyntää heikon hyödyntämisasteen tiloja niin sisällä kuin ulkona”.

Muutamankin asukkaan aktiivisuus voi antaa kipinän kiinteistön viljelyhankintaan tai innostaa muita asukkaita lähteä mukaan. “Tällainen yhdessä tekeminen tukee vuokratalojen asukastoiminnan arvoja”, toteaa VAV-konsernin viestintäpäällikkö Minna Pääkkönen.

Hankinnassa huomioon otettavia asioita

Viljelmän suunnittelu kannattaa aloittaa toiveiden kuuntelemisella. Mitä asukkaat taloyhtiön tai vuokratalon pihaan ja yhteisiin tiloihin haluavat?

Hankinnan ollessa taloyhtiön tai vuokrakiinteistön, voidaan tyypillistä viljelyhankintaa verrata tavanomaiseen pienhankintaan. Pienet viljelmät ovat hinnan ja koon puolesta verrattavissa kukkaistutuksiin, jolloin hankintapäätöksen tekee hallitus. Jos ehdotus on laaja ja hintava, päätös on syytä viedä yhtiökokouksen päätettäväksi. Mikäli hallitus on asiasta epävarma, asia kannattaa viedä yhtiökokoukseen.

Myös lapset voivat osallistua viljelyyn. Näin he saavat tietoa, mistä ruoka tulee.
KUVA: Markku Laine.

Taloyhtiön aloitteen lisäksi myös asukkailla on mahdollisuus viedä kaupunkiviljely- hankintaa eteenpäin, jolloin hanke toteutetaan asukkaiden yhteisenä hankintana. Lupa tilankäyttöön tulisi kysyä taloyhtiöltä. Taloyhtiön hallitus voi antaa luvan ilman yhtiökokoustakin. Useampi taloyhtiö voi tehdä myös keskinäisen yhteisviljelmähankinnan.

ARA-rahoitteisissa vuokrataloyhtiöissä, joissa on lakisääteistä asukastoimintaa, kuten VAV Asunnot Oy:ssä, kustannus sisällytetään kiinteistön asukastoiminnan vuosittaisiin määrärahoihin. Talon asukastoimikunta tekee päätöksen määrärahojen käytöstä.

Entä vakuutukset?

“Vakuutusyhtiöltä on erikseen varmistettava vakuutusturva ja -ehdot, sillä markkinoilla ei ole valmiita vakuutustuotteita tällaisiin tarkoituksiin. Vakuutusehtojen puolella esimerkiksi lisäehtojen olemassaolo ja suojeluohjeet ovat aina huolellisesti varmistettavia asioita” korostaa vanhempi lakimies, Pauliina Haapsaari Suomen Kiinteistöliitto ry:stä.

Vakuutusturva on varmistettava ennen hankintojen päätöksentekoa. Kosteuden hallinta on yksi osa turvallisuuden varmistamista. Sähköturvallisuuden kannalta CE-merkityt tuotteet ovat välttämättömiä vakuutus- ja kiinteistöturvallisuuden kannalta.

Useammassa tapauksessa tuotteen toimittaja on ottanut tarvittavat vakuutukset tuotteen asennukseen tai tuotteesta mahdollisesti aiheutuviin vaurioihin. Vastuullinen toimittaja on ottanut toiminnan vastuuvakuutuksen lisäksi tuotevastuuvakuutuksen. Vastuu ei kuitenkaan päde ilkivaltatapauksissa.

Palvelumalli tukemaan asukaspalvelua

Viljelyratkaisuja on mahdollista hankkia palvelumallisopimuksella, johon sisältyy ylläpitoa ja ohjeistusta. Viljelykokeilun testitalon edustajan, Kimmo Karvisen mukaan viljelykokeiluissa korostuu “innostava ja positiivinen asukaspalvelunäkökulma” ja toteaa: “Taloyhtiö hyötyy ongelmattomasta ja huoltovapaasta palvelumallilla toteutetuista viljelyratkaisuista”.

”Pihan viheralueiden hoitomalli voisi tuoda tukea myös perinteiseen kiinteistöhuoltoon, jonka kiinnostus sijaistee perinteisesti enemmän talotekniikassa kuin puutarhapalveluissa”, jatkaa Karvinen.

Monet asukkaat innostuvat yhteisöviljelyyn vasta kun viljelmät ovat fyysisesti olemassa, totesi yhteisöviljelmiä tarjoava Blokgarden Oy. KUVA: Markku Laine.

Erityisesti talon sisäisen viestinnän rooli korostui. Asukkaiden keskinäinen viestintä vaatii paljon aktivointia ja toimivaa viestintäalustaa. Viljelypalvelun tarjoajalla tulisi olla suora yhteys viljeleviin asukkaisiin. Erityisen tärkeää tämä on, kun tuodaan moderneja viljelyratkaisuja kiinteistöön.

Vesiviljelyyn perustuva Kasviportaat soveltuu kerrostalojen yhteisiin tiloihin. Kuvassa ratkaisun kehittäjä Jouni Spets.
Kuva: Markku Laine.

“Olemme erittäin tyytyväisiä, että VAV:n Vantaan Hakunilan Kaskelantien kiinteistö tuli valituksi pilottitaloksi. Vuokrataloissa yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat tärkeässä roolissa, ja tämän vuoksi VAV haluaa isona kunnallisena vuokranantajana löytää uusia mahdollisuuksia, perinteisten talkoiden lisäksi, aktiiviseen asukastoimintaan asukkailleen” toteaa VAV-konsernin viestintäpäällikkö Minna Pääkkönen

6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous kaupunkikortteleissa –ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto – hankkeessa testattiin viljelymenetelmiä kerrostaloissa yhdessä asukkaiden ja kaupunkiviljelyratkaisuja tuottavien yritysten kanssa. Hankkeen tavoitteena oli etsiä parhaimmat käytännöt ja opit kaupunkiviljelyn edistämiseksi kerrostaloissa. Kokeilut toteutettiin kahdessa kerrostalossa Helsingissä ja Vantaalla kesällä 2021. Hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin 6Aika-strategiaa. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanke päättyy maaliskuussa 2022.

HSY

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.

Tutustu yritykseen

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

18.12.2019

Pyöräpysäköinnin suunnittelu, päätöksenteko taloyhtiössä ja rakentamisen luvat

Uusien pyöräsäilytystilojen suunnittelu Haettaessa lisätilaa pyöräsäilytykselle kannattaa ensin selvittää nykyisten pyöräsäilytystilojen käyttöaste ja mahdollisuudet tilankäytön tehostamiseen. Kokonaan uutta tilaa saadaan joko ottamalla käyttöön kiinteistön muussa käytössä olevia tiloja tai rakentamalla piha-alueelle kokonaan uusi pyörien säilytyspaikka. Katse kannattaa kohdistaa myös yllättäväntuntuisiin, vailla muuta käyttöä oleviin paikkoihin.

11.6.2015

Ohje asuinrakennusten yhteistiloista on päivitetty

Helsingin rakennusvalvonta on päivittänyt asuinrakennusten yhteistilaohjeen. Ohjetta Yhteistilojen toteuttaminen asuinrakennushankkeissa noudatetaan kaikissa hissiä edellyttävissä asuinrakennushankkeissa. Sitä voi soveltuvin osin noudattaa myös saneerauskohteissa.

18.2.2019

Kiinteistöjen yhteinen teletila on tietoturvariski

Yhteisten teletilojen tekninen ja rakenteellinen suojaus jää usein huomioimatta, eikä tilojen valvonta näin ollen ole kenenkään hallinnassa. Tämä on huolestuttava tilanne, joka saattaa pahimmillaan johtaa vakaviin tietoturvariskeihin ja vahinkoihin esimerkiksi langattomien vakoiluohjelmien asentamiseen tai pelkästään ilkivallan tekemiseen. Tämän vuoksi kiinteistöissä on syytä tarkastaa yhteisten teletilojen turvallinen lukitus ja avainhallinta sekä varmistaa kenellä on pääsyoikeus yhteiseen […]

yhteiset tilat

18.5.2022

Yhteiset tilat yhteiseksi hyväksi

Kerhotilat, sauna, pyykkitupa, pyörävarasto, rappukäytävät. Nämä ovat taloyhtiöiden yhteisiä tiloja. Mutta kenellä niitä on oikeus käyttää?