Kotitalousvähennyksellä vauhtia asunto-osakeyhtiöiden esteettömyysremontteihin

Kiinteistöliiton mielestä asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennessä tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta. Remontit ovat erityisen tärkeitä parannettaessa ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Ne myös tukevat hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin.

– Lähtökohtana on, että omistajat vastaavat asuntojensa kunnossapidosta ja korjauksista. Tarkkaan harkituissa tapauksissa, kuten esimerkiksi vanhusten kotoa asumisen mahdollistavissa hissi- ja esteettömyyskorjauksissa, tulisi korjausrakentamista tukea verotuksellisin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta.

Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeissaan, joten heidän pitäisi verotuksellisesti olla samassa asemassa kuin omakotiasukkaiden.

Hallinnollisesti järjestelmä olisi helppo ja selkeä toteuttaa. Osakas saisi taloyhtiöltään vähennystä varten tarvittavat tiedot remonttiyrityksestä, työkustannuksista ja omasta vastikeperusteisesta maksuosuudestaan ja ilmoittaisi näiden perusteella tiedot verottajalle.

Kiinteistöliitto on yhteistyökumppanina mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017. Ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 on tarve miljoonalle esteettömälle asunnolle. Nykyiset esteettömät asunnot ja arvioitu esteettömien asuntojen uudisrakentaminen kattavat tästä noin 600 000. Valtaosa vajeesta, noin 250 000 asuntoa, tulisi kattaa kerrostaloasuntojen esteettömyyskorjauksilla. Vuoteen 2030 asti tarvitaan vuosittain keskimäärin noin 6 000 hissi- ja sisäänkäyntikorjausta ja 7 000 saneerausta asunnoissa ja yhteistiloissa.

Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden omistamat noin 1,2 miljoonaa asuntoa sijaitsevat valtaosin kaupunki- ja kuntakeskuksissa. Osakkaista merkittävä osa on seniori-ikäisiä, joiden määrä kasvaa nopeasti. Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti kaupunkien kerrostalojen korjaustarve lisääntyy voimakkaasti seuraavien 10 vuoden aikana. Lisäksi tulisi saada kurottua umpeen 25 viime vuoden aikana syntynyttä korjausvajetta.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

17.12.2021

Asuntopoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksia arvostellaan suppeiksi ja yksipuolisiksi

Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

16.12.2021

Asuntopoliittinen selonteko eduskuntaan. Tavoitteena hyvä ja kohtuuhintainen asuminen

Valtioneuvoston tänään eduskunnalle jättämä asuntopoliittinen selonteko huomioi eri politiikanalojen vaikutukset asumisen kysymyksiin ja pyrkii tunnistamaan ne entistä paremmin. Asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa pyritään tekemään  pitkäjännitteisesti yli hallinnonalojen.

8.10.2021

Käänteinen asuntolaina tarjoaa mahdollisuuden jatkaa asumista omassa kodissa

Suomessa toimivia pankkeja edustavan Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila toteaa Kiinteistöposti-lehdelle, että käänteinen asuntolaina ei ole juridinen termi vaan yhden luottotuotteen markkinointinimi. Käänteinen asuntolaina on asuntovakuudellinen kuluttajaluotto, josta säädetään kuluttajansuojalaissa. Käänteisessä asuntolainassa ei ole juridisesti mitään erityistä muihin asuntovakuudellisiin kuluttajaluottoihin verrattuna.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti