Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi vuoden 2015 toisella neljänneksellä 1,4 prosenttiyksikköä 123,2 prosenttiin. Vuodentakaiseen verrattuna velkaantumisasteen muutos oli 2,7 prosenttiyksikköä. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rahoitustilinpitotilastosta.
Kotitalouksien velkaantumisaste
Vuoden 2015 toisen neljänneksen aikana kotitalouksien lainavelat lisääntyivät 1,7 miljardia kohoten 134,8 miljardiin euroon. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo puolestaan pysyi lähes ennallaan. Tämän seurauksena kotitalouksien velkaantumisaste kohosi 123,2 prosenttiin. Kotitalouksien velkaantumisaste lasketaan suhteuttamalla kotitalouksien lainavelat neljänneksen lopussa edeltävien neljän vuosineljänneksen yhteenlaskettuun käytettävissä olevaan tuloon.
Kesäkuun lopussa kotitalouksilla oli yhteensä 272,7 miljardia euroa rahoitusvaroja ja 144,7 miljardia euroa velkoja. Toisen neljänneksen aikana rahoitusvarat vähenivät 1,3 miljardia ja velat kasvoivat 2,2 miljardia. Näiden muutosten seurauksena kotitalouksien nettorahoitusvarat vähenivät päätyen neljänneksen lopussa 128,0 miljardiin euroon.
Kotitalouksien rahoitusvarojen väheneminen johtui hallussapitotappioista. Pörssikurssien laskiessa kotitalouksien noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien markkina-arvot pienenivät. Kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset olivat 2,1 miljardia euroa neljänneksen aikana, mutta se ei riittänyt kompensoimaan hallussapitotappioiden vaikutusta rahoitusvaroihin.
Kotitaloudet vetivät varoja pois noteeratuista osakkeista ja sijoitusrahasto-osuuksista. Sen sijaan kotitaloudet luottivat talletuksiin, joihin ne sijoittivat nettomääräisesti 1,6 miljardia neljänneksen aikana.
Yritysten velkarahoitus kasvoi toisella neljänneksellä 4,1 miljardia. Yrityksillä oli lainavelkaa 191,9 miljardia ja velkapaperimuotoista velkaa 32,6 miljardia. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä.
Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus
Puunpoltosta aiheutuu terveydelle haitallisia pienhiukkasia ja syöpävaarallisia PAH-yhdisteitä. Kun puu palaa huonosti, haitallisia päästöjä syntyy moninkertaisesti enemmän kuin sen palaessa hyvin. Savupiipusta tulevan savun väristä voi päätellä, miten puhdasta palaminen on.
Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantavia toimia edistetään jälleen määräaikaisella korjausavustuksella. Lisäksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakausta parannetaan ja asuintalovarausta korotetaan.
Puolet suomalaisista arvioi, että heidän kotitaloutensa varautuminen vastaa viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti.
Talouden nollakasvu ja kuluttajien heikkona pysynyt luottamus ovat hyydyttäneet rakentamisessa orastaneen elpymisen. Tänä vuonna kasvu jää alle yhteen prosenttiin, ensi vuonna 3,5 prosentin tuntumaan, ennustaa Rakennusteollisuus RT. Vahvempaa toipumista on luvassa aikaisintaan vuonna 2027.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään