Kotitaloudet ovat alkaneet velkaantua hyvin nopeasti asunto-osakeyhtiöiden kautta. Taloyhtiölainat kasvavat yli 12 prosentin vauhtia, kun asuntolainakannan nousu on kolmen prosentin luokkaa. Syynä ovat korkovähennysoikeuden supistuminen sekä laajat putki- ja julkisivuremontit erityisesti kasvukeskusten kerrostaloissa. Kilpailutilanne on vetänyt taloyhtiölainojen marginaalit alas, joten yhtiölaina tulee nyt asunnonostajalle tai -omistajalle edullisemmaksi kuin oman lainan ottaminen.
Asuntomarkkinoilla vedettiin loppukesällä henkeä vanhojen asuntojen kaupassa vahvan kevään jälkeen. Koko vuoden varovaisen myönteinen kehitys jatkuu ensi vuoteen asti, mutta nousu sirpaloituu ja sinkoilee talouden kehityksen mukana. Vanhojen asuntojen kauppaa hiljentää hieman uusien asuntojen nopea rakentaminen.
Kaupungistumisen vetovoima ei katoa, vaan suurten kaupunkien väkimäärä ja samalla asuntotarve kasvavat yhä. Helsingin seudun väkiluku nousee yli 15 000 hengellä vuodessa. Toisin sanoen alueelle saapuu joka päivä täysi bussilastillinen uusia asukkaita etsimään itselleen kotia ja uutta asuntoa.
Samaan tapaan kuin työmarkkinat ja tuloerot polarisoituvat, näkyy juopa myös asuntomarkkinoilla. Suomessa ei voida puhua yhdestä yhtenäisestä asunto- tai asuntolainamarkkinasta, vaan lukuisista eri osamarkkinoista. Helsingin neliöhinnat ylittävät pääkaupunkiseudun ulkopuolisen alueen keskihinnat jo yli 2300 eurolla. Ero on revennyt historiallisen suureksi, mutta repeytymiä näkyy myös kaupunkien sisällä. Keskustat ja kalliit alueet kukoistavat, muuttotappioalueet murtuvat.
Asuntomarkkinakatsauksen 4/2016 voi lukea kokonaisuudessaan Hypon internetsivuilla www.hypo.fi.
Taloyhtiöiden verkostotoimintaan on valmistunut uusi opas, joka pohjautuu Espoon Matinkylästä saatuihin kokemuksiin. Alueellisen energiayhteistyön toimintamallin oppaassa kuvataan taloyhtiöiden yhteistyön hyötyjä eri osapuolille. Verkostoon osallistui hankkeen aikana yli 60 taloyhtiötä.
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen huoneistotietojärjestelmän ensimmäinen vaihe on loppusuoralla, mutta kehitystyö jatkuu. Seuraavassa vaiheessa tavoitteena on saada taloyhtiöiden tekniset tiedot sekä taloustiedot järjestelmään. Nämä tiedot on siirrettävä kesäkuun loppuun 2026 mennessä.
Taloyhtiöiden mahdollisuus saada lainaa energiatehokkuusinvestointeihin helpottui kesällä, kun Euroopan investointirahasto (EIR) teki lainoista takaussopimukset keskeisten suomalaispankkien kanssa. Suurta ryntäystä lainahanoille ei ole kuitenkaan vielä taloyhtiöiden keskuudessa näkynyt.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään