Koti ja ympäristö -osio käsittelee konkreettisia asumismukavuuteen vaikuttavia asioita.
Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 0,9 prosenttia vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Ennakkotietojen mukaan asuntojen ostamisen hinta pysyi ennallaan vastaavana ajanjaksona. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omistusasujien asumiskustannukset nousivat 0,6 prosenttia ja asuntojen ostaminen halpeni 0,3 prosenttia.
Lumon Oy tuo uuden parvekekaidejärjestelmän uudistuotantoon sekä julkisivu- ja parvekekorjauksiin. Uusi parvekejulkisivu on eurooppalaisten arkkitehtien ja suunnittelijoiden toiveiden ja näkemysten tulos. Heidän tavoitteena on saada selkeitä lasi- tai levypintoja, joissa on vähemmän näkyviä pystyprofiileja.
Valtioneuvosto on antanut asetuksen, joka edistää asumiskustannusten kohtuullisuutta valtion tukemassa asuntokannassa. Tasavallan presidentti vahvisti asetuksen taustalla olevat lakimuutokset joulukuun lopussa. Laki- ja asetusmuutoksilla toteutetaan useita pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman kirjauksia.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,1 prosenttia lokakuusta marraskuuhun. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,9 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 1,1 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa 1,1 prosenttia.
Uudisrakentamisessa on nähtävissä yhä selvemmin väestön kasvun ja asumistottumuksien muutoksien vaikutukset. Yksin asuminen ja ikääntyminen luovat uusia vaatimuksia uudisrakentamiselle. Myös kaupungistuminen, aluekehitys ja neliöiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen näkyvät edelleen tulevana vuonna.
Helsingin Vartiosaari on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jossa luonto, saaristomaisema ja monimuotoinen merellinen huvilakulttuuri yhdistyvät poikkeuksellisella tavalla. Helsingin kaupunki on laatimassa Vartiosaareen osayleiskaavaa, jolla tavoitellaan saaren muuttamista jopa 7000 asukkaan lähiöksi. Museovirasto esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että koko Vartiosaari suojeltaisiin rakennusperintölailla ja asetettaisiin vaarantamiskieltoon päätöksen valmistelun ajaksi.
Tuhansien suomalaisten kiinteistöjen paloturvallisuudessa on vakavia puutteita. Tulipalojen leviämistä hidastavat palokatkot on jätetty usein tekemättä, savunpoistoon tarkoitetut savunpoistoluukut eivät toimi ja käytävillä lojuu tavaroita, jotka eivät sinne kuulu. ”Tyhjät lastenrattaat lisäävät palokuormaa, tukkivat poistumisreitit ja tulessa olevat lastenvaunut täyttävät porrashuoneen savulla muutamassa minuutissa”, sanoo pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetum Oy:n johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.
Väestön ikärakenteen muutos on tuonut asumisen aivan uudenlaisen tarkastelun kohteeksi. Suomessa on vuonna 2030 noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta asukasta. Tämä näkyy myös asumistarpeiden muutoksena.
Ovatko led-jouluvalot turvallisempia kuin muut? Led-valosarjat toimivat pienoisjännitteellä ja niiden lamput eivät kuumene, joten niiden käyttö on turvallisempaa. Voinko jättää turvallisin mielin jouluvalot päälle, kun lähden yön yli jouluna kyläilemään?
Kuva: Tukes/Kerberos Jouluna sattuu tavallista arkea useammin liesipaloja, koska silloin myös häärätään tavallista enemmän keittiössä. Liesihälytin on hyvä apu mahdollisen liesipalon havaitsemiseen mahdollisimman nopeasti. Pohjaan palanut ruoka sytyttää harvoin varsinaista tulipaloa, mutta savuttaa sankasti.
Suurin syy astianpesukonevuotoihin on rikkoutunut tulo- tai poistovesiletku. Vuodon nopea havaitseminen vähentää vesivahingon suuruutta huomattavasti. Astianpesukonevuodot ovat yleisin kotien vesivahinkojen syy, joista syntyy yleensä tuntuvia korjauskustannuksia.
Tilastokeskuksen perhetilaston mukaan kotona asuvien 20–24-vuotiaiden osuus on pienentynyt selvästi viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, mutta viime vuosina osuus on tasaantunut noin neljännekseen. Nuorten muuttoa lapsuudenkodista kuvataan perheessä lapsen asemassa olevien 20–24-vuotiaiden määrällä. Vuonna 2014 lapsen asemassa olevien nuorten suhteellinen osuus ikäryhmästä jopa kasvoi.