Rakennushankkeen kosteudenhallintaa ohjaavan kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan. Koordinaattorina voi toimia myös valvojan pätevyydellä.
Kuivaketju10 on koko rakennusprosessin kosteudenhallinnan kattava toimintamalli. Se sisältää hyvän rakennustavan mukaiset kosteudenhallinnan menettelyt rakennushankkeen osapuolille rakennushankkeen eri vaiheissa.
Rakentamisen Laatu RALA ry on tänä vuonna muokannut Kuivaketju10-toimintamallin verkkopohjaiseksi työkaluksi, jota pilotoidaan tällä hetkellä useissa hankkeissa. Toimintamalliin kuuluu oleellisena osana tilaajan nimittämä kosteudenhallintakoordinaattori, joka seuraa Kuivaketju10:n toimenpiteiden toteutumista ja tiedonkulkua hankkeen osapuolten välillä.
Pilotoinnin kautta saatujen kokemusten perusteella kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyysvaatimuksia uudistetaan siten, että FISE:n myöntämä rakennustyön valvojan pätevyys mahdollistaa myös koordinaattorina toimimisen. Valvojan pätevyyden lisäksi kosteudenhallintakoordinaattorina voi toimia vastaavan mestarin tai rakennusfysikaalisen suunnittelijan pätevyydellä.
”Pätevyysvaatimuksien päivitys kasvattaa kosteudenhallintakoordinaattoriksi soveltuvien henkilöiden määrää ja edistää siten toimintamallin laajaa käyttöönottoa. Eri hankkeiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella valvojalla on vahvat edellytykset hoitaa koordinaattorin tehtävät”, toteaa Rakennustarkastusyhdistys RTY:n puheenjohtaja Pekka Seppälä.
Koordinaattorilta edellytettävää valvojapätevyyttä verrataan hankkeen vastaavan työnjohtotehtävän vaativuusluokkaan. Kun vaativuusluokka on tavanomainen, tulee koordinaattorilla olla paikallisvalvojan tai rakennustyön valvojan (RAV) pätevyys. Vaativassa luokassa edellytetään rakennusvalvojan tai rakennustyön valvojan (RAV) pätevyyttä. Poikkeuksellisen vaativassa luokassa koordinaattorilla tulle olla ylivalvojan tai vanhemman rakennustyön valvojan (RAVS) pätevyys.
Valvoja valvoo korjaushankkeessa taloyhtiön puolesta urakoitsijan työsuoritusta. Hän on kuitenkin puolueeton ja yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Valvojan suhde taloyhtiöön määritellään valvontasopimuksessa, suhde urakoitsijaan taas urakkasopimuksessa.
Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut kattoalan yritykselle 25 000 euron yhteisösakot työturvallisuuspuutteista. Yrityksellä on takanaan lukuisia aiempia yhteisösakkoja. Erityisesti puutteita oli putoamissuojauksessa ja asbestityön turvallisuudessa.
Taloyhtiöt saivat viime vuonna tukea energiatehokkuutta edistäviin korjauksiin 60 miljoonaa euroa, kertoo ARA. Taloyhtiöt hakivat erityisesti energia- ja latausinfra-avustuksia. Myös esteettömyyskorjauksiin myönnettiin paljon avustuksia.
Osakkaat saavat vastedes tehdä esteettömyyttä parantavia muutostöitä myös taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Taloyhtiön kannattaa suhtautua muutostöihin myönteisesti, sillä esteettömyys hyödyttää kaikkia kiinteistön käyttäjiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään